Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Koloradonkuoriaisia on nyt syynättävä

    Koloradonkuoriaisia on heinäkuun puoliväliin 2014 mennessä löytynyt yhteensä kuudesta paikasta Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Maassa talvehtineet aikuiset kuoriaiset tai ilmavirtausten mukana Suomeen levinneet uudet kuoriaiset ovat nyt siirtyneet perunakasvustoihin syömään ja lisääntymään. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira korostaa, että kaikkien perunanviljelijöiden pitää nyt omatoimisesti tarkkailla perunakasvustoja. Kesän 2014 kaikki löydökset ovat kaakkoisesta Suomesta Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden ja Puumalan kunnista.

  • Kissankelloista villiruusuihin, näädästä ohdakeperhoseen

    Upean auringonpaisteen saattelemana lähdin luontoon maanantaina (7.7.) jo aamukuuden aikoihin. Puoleen päivään mennessä olin ottanut kuvia noin kaksisataa, joista ohessa muutamia. Runsaasti päivänkakkaroita kasvavalla hakkuuaukealla kuvasin tällä kerralla siroja kissankelloja niin vastavaloon kuin myötävaloonkin. Harvat kukassa olevat kurjenkellot olivat muodoltaan kuin suurikokoisia kissankelloja. Erään suon laidalla seurasin, kun uusia sarvia kasvattava uroshirvi ruokaili suon vastakkaisella

  • Kukkapenkissä ja hyötytarhassa

    Ihana heinäkuun lämpö on saanut monet kylmyydessä kärvistelleet kasvit silminnähden virkistymään. Ulkona kesäillasta on mukava nauttia – hyttysitä huolimatta. Tässä hehkuva punapäivänkakkara täydessä kukassa. Taustalla hopeahärkkiä reunustamassa kukkapenkkiä. Oli pakko kerätä hieman väriloistoa myös sisälle. Kimpussa punapäivänkakkaran lisäksi jättipoimulehteä, siperiankurjenmiekkaa, jalopähkämöä, konnantataria ja voimakkaasti tuoksuvia päivänliljoja jotka juuri avasivat ensimmäiset kukkansa. Siniset loistotädykkeet ovat myös

  • Nyt mansikkaa saa – ja ensi viikolla runsaammin

    Ensimmäiset mansikat tänä suvena on Suonenjoella poimittu kesän 2013 tapaan jo 11.6., mutta sen jälkeen mansikka on kypsynyt kovin verkkaisesti. Nyt vielä poimitaan aikaisten lohkojen varhaislajikkeita; Honeoyeta. Päämansikkalajike Polkan poiminta on aikaisella paikoilla alkanut ja Suonenjoen tienoolla yleisesti alkaa viikolla 28 eli heinäkuun 7. päivänä alkavalla viikolla. – Tämän kesän mansikka on hitaasti kehittynyt erittäin

  • Krassin kukkia ja kärpäsen toukkia

    Etelä-Amerikasta kotoisin olevaa köynnöskrassia (Tropaeolum majus) eli intiaanikrassia kasvatetaan yleisimmin lämpimillä seinustoilla naruin tuettuna tai parvekkeiden säleiköissä. Kylvimme kuitenkin siemenet huhtikuussa terassillamme oleviin astioihin, missä köynnökset vaativat nyt tuentaa kepein, rautalangoin tai muulla tavoin. Krassit ovat aloittaneet kukintansa noin viikko sitten. Ottaessani kuvia krassien kukista havaitsin muutamissa (onneksi vain muutamissa) lehdissä koverteita, joita olivat tehneet

  • Nyt mansikkaa saa – ja ensi viikolla runsaammin

    Ensimmäiset mansikat tänä suvena on Suonenjoella poimittu kesän 2013 tapaan jo 11.6., mutta sen jälkeen mansikka on kypsynyt kovin verkkaisesti. Nyt vielä poimitaan aikaisten lohkojen varhaislajikkeita; Honeoyeta. Päämansikkalajike Polkan poiminta on aikaisella paikoilla alkanut ja Suonenjoen tienoolla yleisesti alkaa viikolla 28 eli heinäkuun 7. päivänä alkavalla viikolla. – Tämän kesän mansikka on hitaasti kehittynyt erittäin

  • Puna-apiloita ja harakankelloja niityltä maljakkoon

    Nyt alkaa olla kesän parhain aika kerätä luonnosta kauniita kukkia myös maljakkoon, vaikka luontaisilla kasvupaikoillaan kasvit ovat tietysti kaikkein kauneimmillaan ja kukkivat pidempään kuin maljakossa. Ja muistattehan, että ruohovartisia, rauhoittamattomia kasveja voi poimia sieltä missä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaan. Sen sijaan kasvien ottaminen juurineen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kaunista ja lämmintä viikonloppua!

  • Luonnonkukkia ja ötököitä kesän viileydessä

    Viileää, tuulista, pilvistä, tihkusadetta, rankkasadetta, auringonpilkahduksesta hetki lämpöä, mutta sitten taas litanian alkuun. Sellaista on ollut kesäkuun sää armaassa kotomaassamme. Sanotaan, että kyllä se kesä kasteensa kuivaa, mutta luonnossa kuvaushommissa liikkuvan on pidettävä ainakin kamera ja objektiivit kuivina, vaikka itse kastuisikin. Alkukesän viileys näkyy luonnossakin; eilisellä viiden tunnin metsälenkilläni havaitsin vain yhden päiväperhosen! Se oli

  • Juhannussalko on pihan koristus

    Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan juhannussalko, maistonki, on laivan mastoa muistuttava korkea tanko, joka koristellaan lehvillä, seppeleillä ja köynnöksillä. Ruotsissa juhannussalosta tuli 1800-luvulla kokon sijaan juhannuksen keskeinen symboli. Suomen ruotsinkielinen väestö Ahvenanmaalla, Länsi- ja Etelä-Suomen rannikolla ja saaristossa sekä lähin suomenkielinen naapurusto omaksui saman tavan. Tosin jo 1700-luvulla länsisuomalaisissa herraskartanoissa oli pystytetty salkoja. Nykyään juhannussalko on