Helsingin Länsisataman läheisyyteen rakennettavissa kahdessa asuintalossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa. Asuintalojen erikoisuus ovat rakennusten katoille rakennetut viherkattopihat, joilla sijaitsevat muun muassa keittiöpuutarha viljelylaatikoineen ja lasitettuine viherhuoneineen. TA-Yhtiöt toteuttaa yhdessä Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa ”Vihreistä vihrein” -rakennushankkeen Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle.
Luhtitalotyyppisten asuinrakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että niistä muodostuu viherkattopihoja. Katoille sijoitettavassa keittiöpuutarhassa asukkaiden on mahdollista viljellä esimerkiksi yrttejä ja vihanneksia ja talon ylimmän kerroksen yhteissaunatiloista asukkaat pääsevät vilvoittelemaan katolla olevaan hedelmäpuutarhaan.
Rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja kaunistaa kasviritilöin ja parvekkeiden istutuslaatikoin sommiteltu viherjulkisivu. Ylimmän kerroksen katot ovat niin sanottuja biodiversiteettikattoja, joilla tutkitaan muun muassa kasvilajiston selviytymistä ja hyönteisten kehittymistä.
– Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Suomessa eikä muissa Pohjoismaissa. Kantavana ideana hankkeen suunnittelussa on ollut vihreyden lisääminen kaupunkimaisemaan myös rakennusten avulla. Tärkeitä ovat paitsi esteettiset arvot myös biologinen näkökulma, kertoo hankkeessa kasvillisuuden ja viherrakentamisen asiantuntijana toimiva Taina Suonio Roslings Manor Gardensista.
Hankkeessa tutkitaan myös viherkattojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Tutkimushanke on osa ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -tutkimusohjelmaa, jossa ovat mukana myös Helsingin yliopiston asiantuntijat dosentti Susanna Lehvävirran johdolla sekä Roslings Manor Gardens.
Rakennushankkeen tavoitteena on toimia esimerkkinä tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa ja hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Asuntojen rakentaminen aloitetaan marraskuussa 2015, ja ensimmäiset asunnot ovat muuttovalmiita arviolta kesäkuussa 2017.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Pirkko ja Tauno Karjalainen ovat rakentaneet eläkeläiskodin maalle, kauaksi kaupungin palveluista. He vaalivat pihassa perinnekasveja. Isoilla kivillä on tärkeä osa pihassa ja ne näyttävät kauniilta talvellakin. Tämä artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 5/2017, piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti 2016.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.
Tämän muutenkin hedelmäisen syksyn kohokohtana mieleen palautuu ’Sinikka’ -luumupuun suursato. Lajikkeen miellyttävän soikeat luumut ovat melko pienikokoisia, runsaslukuisia ja herkullisia. Ruokavirasto kuvailee vuonna 1988 kauppoihin saapuneen ’Sinikan’ alkuperää näin: Se löydettiin keskisuomalaisella Leivonmäellä sijainneesta hedelmätarhasta, ja on englantilaisen, ehkä esimerkiksi kriikunalla pölyttyneen ’Czar’ -punaluumulajikkeen siementaimi. Jos puutarhassa ei ole tilaa kokonaiselle hedelmätarhalle, voisi luumupuuksi
Apulanta-yhtyeen vanhaan kasarmirakennukseen perustama Apulandia saa käyttösähkönsä auringosta. Vaikka rakennus on museoviraston suojelema, Apulanta ja Biolan saivat luvan asentaa katolle nykyaikaiset aurinkopaneelit. Aurinkosähköjärjestelmä tuottaa arviolta vuodessa noin 12.000 kWh sähköä. Apulandia koostuu rokkimuseosta, yhtyeen treenitiloista, toimistosta ja kahvilasta. ‒ Auringosta saatava sähkö menee meillä suoraan käyttöön. Enimmäkseen se kuluu bänditreeneihin, kahvin keittelyyn, valo- ja äänikaluston
