Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Uudenkaupungin kukkamessuilla

    Uudessakaupungissa järjestettiin taas mukavat messut, nyt jo toista vuotta peräkkäin sekä kukkamessut että minifarmi -tapahtuma samaan aikaan. Tapahtumassa on joka vuosi mukana sekä kauppapuutarhoja että harrastajia, jotka myyvät jakopaloja pihoiltaan ja omia taimikasvatuksia. Uudessakaupungissa tuntuu aina olevan hyvä sää! Oman pihani jo valmiiksi laaja kasvivalikoima laajentui yli tusinalla taimia. Ei kun istuttamaan!

  • Ihana Helsinki -tapahtuma

    Ihana Helsinki -tapahtumassa  (19. – 22.5.2016) Helsingin ydinkeskustaa kukitettiin. Yleisöllä oli  mahdollisuus nähdä kauniita kukka-asetelmia ja tutustua yritysten tarjontaan ja palveluihin. Kukkateoksia oli löydettävissä seuraavissa paikoissa: Pohjoisesplanadi, Helsingin kaupunginmuseo, Stockmann, Annantalon puutarha, kauppakeskus Forum, kauppakeskus Kamppi, Storyvillen puistoterassi ja Kansallismuseo. – Mukava tapahtuma oli – kauniita kukka-asetelmia on aina kiva katsella.  

  • Kesäkukilla väriloistoa pihalle

    Kävimme muutama päivä sitten (18.5.) jo perinteeksi muodostuneilla kesäkukkaostoksilla inkoolaisessa kauppapuutarha Hagalandetissa. Ruukkukukkaviljelyyn keskittynyt perheyritys myy lähes koko tuotantonsa istutuspöydiltä suoraan kuluttajille. Sinikaulus (Brachycome multifida) on erittäin säänkestävä kasvi, joka kukkii myöhäiseen syksyyn saakka. Auringossa tai puolivarjossa viihtyvän kasvin korkeus on 20-30 cm. Lakastuneita kukkia ei tarvitse poistaa. Huovinkukka (Santvitalia procumbens) on kestävä, 20-30 cm

  • Perhoskukkainen tuomipihlaja

    Etsinnässä helppohoitoinen, monenlaisella paikalla kasvava kukkapuu? Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) on mainio ja nopeakasvuinen ehdokas II-III vyöhykkeelle saakka. Vanhemmiten puumaisiksi kasvavat pensaat ovat kukkiessaan upea pumpulipilvinäky. Yksittäiset kukat tuovat keveydellään mieleen perhosen. Pensasta voi myös ohjata puumaisempaan muotoon leikkaamalla. Avautuvissa lehdissä on herkkä kuparinsävy, ja syksyllä pensaan ruska on piristävää katsottavaa. Marjat kypsyvät syötäviksi loppukesällä.

  • Tundrapaju on ankarien olosuhteiden kaunotar

    Harvasta kasvista tai koristepuusta voi sanoa että se menestyy koko Suomessa, joka on tunnetusti vaihtelevien olosuhteiden ja hyvin äärimmäistenkin kasvuolosuhteiden maa. Eläessään vain 10-20cm korkeuteen suikertavasti kasvava tundrapaju selviää jopa Pohjois-Grönlannin ankarissa olosuhteissa. Noin metrin korkuiseen runkoon pikkupuuksi vartetettu  tundrapaju Salix arctica ’Yalta’ (tunnetaan myös nimellä Salix anglorum ’Yalta’), nostaa kauneuden maanpinnan yläpuolelta ihailtavaksemme. Se

  • Kauniita kukkia luonnossa

    Hyvät lukijat, oletteko huomanneet kuinka upean hienostuneet kukat onkaan pienellä ja hennolla käenkaalilla eli ketunleivällä? Kasvin valkoisia tai vienosti punertavia kukkia koristaa violetinväriset, tyylikkäästi sommitellut suoninauhat, joiden ”taiteellisuutta” voi vain ihmetellä. Kukat ovat itsepölyttäviä. Erikoista käenkaalissa on siemenkuoren sisään kehittyvä 16-17 ilmakehän paine, joka kuoren repeytyessä heittää siemenet usean metrin päähän. ”Kaksi on kaunista kesällä:

  • Kirjosieppo löysi daaminsa!

    Terassimme edessä olevassa koivussa on uusi pönttö, jonka kirjosieppokoiras valloitti omakseen jo pari kolme viikkoa sitten. Tarkalleen se tapahtui vappuaattona 30.4. Sen jälkeen lintu on laulanut päivät pitkät, osittain yötkin, ja yrittänyt houkutella naaraita pesintäkumppanikseen. Näytti jo siltä, ettei se taida löytää muita kuin vaimoni, joka on jutellut terassituolin selkänojalla istuskelevalle ”raukalle” pienen tuuletusikkunan kautta

  • Viehättävät varjohiipat

      Varjohiipat (Epimedium) peittävät vähitellen maan kaunislehtisellä kasvustollaan, joka on keväisin heleänvihreä ja saa syksyisin ruskan sävyjä. Varjohiipoista löytyy sopivia lajeja jopa kuivempaankin varjoon, vaikka mieluiten ne kasvavat lehtomaisella paikalla. Näin toukokuussa kasviin puhkeavat keveät kukinnot. Kuvassa on Epimedium x rubrum, tarhavarjohiippa. Valkovarjohiipan (E. x youngianum ´Nivea´) kukat ovat nimensä mukaisesti lumenvalkeat. Vaaleankeltakukkainen lajike on

  • Kasvitieteellisessä puutarhassa Normandiassa

    Tässä vielä matkakuvia Normandian matkaltamme. Pääpaikkamme oli Bayeuxin kaupunki, josta käsin teimme tutustumisia Normandian eri paikkoihin. Bayeux on pieni kaupunki, varsin sievä, josta sieltäkin löytyi paljon katseltavaa, mm. kasvitieteellinen puutarha. Kun oli kävellyt monta tuntia kaupungilla, oli mukava tulla tähän rauhalliseen paikkaan. Tämä kasvitieteellinen puutarha on kooltaan 2.6 hehtaaria. Puutarhan perusti Eugene Bühler vuonna 1859.

  • Kirjopikarililjat kukassa

    Ihana toukokuinen hetki on käsillä kun pihallani oleva alue kirjopikarililjoja (Fritillaria meleagris) on parhaillaan kukassa. Niiden ympärillä käy kova liikenne kun kimalaiset vierailevat kukissa innokkaasti. Luontaisesti kirjopikarililjoja kasvaa monessa maassa Euroopassa ja myös Etelä-Venäjän Uralilla saakka. Suomessa Ahvenanmaalle kirjopikarililjat ovat levinneet Ruotsista ja luonnonesiintymät ovatkin rauhoitettuja. Myös puutarhasta kirjopikarilija voi karata luontoon, sillä se siementää

  • Kevät paljastaa suuret talvivauriot

    Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot sitten 1980-luvun. Näistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvat kasvikuolemat paljastuvat nyt vähitellen kevään edetessä.     Tammikuussa kovat 20–30 asteen pakkaset tulivat Oulua myöten lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja

  • Liikkeellä luonnossa

    Vaikka edellisen postaukseni otsikossakin mainitaan rentukka, en malttanut olla laittamatta rentukkakuvaa tähänkin ensimmäiseksi, kun ne olivat kaartuneet niin nätisti lammenpintaan kuin vartavasten kuvattavaksi. Kiersin eilen (11.5.) työpäivän pituisen luontolenkin Hankoniemen ”erämaassa”. Aamukahdeksan aikoihin istahdin kannolle eläinten ruokintapaikalla ja odotin, josko keltasirkut uskaltautuisivat laskeutumaan puista jyväaterialle. Eivät ne tulleet, mutta metsäjänis loikki rauhallisesti polkua pitkin aivan