Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Pikkusipulien kukkavoimaa

    Taas on keväinen sipulikukkailo puhkeamassa kukkaan, kun pienet sipulikasvit ovat heräämässä etelän aurinkoisimmilta paikoilta alkaen. Luonnonsinivuokkojen lisäksi kauhtuneen rusehtavaa kevätmaisemaa kirjovat puutarhojen posliinihyasintit, idänsinililjat, kevättähdet ja krookukset. Syksyiset istutussavotat maahan upotettuine mielenkiintoisen muhkuraisine ja osin purppuranvärisine minisipuleineen kantavat nyt kukkasatoa. Pikkuisista lajeista voi suotuisilla, tilavilla paikoilla varttua ajan kanssa rauhassa kasvaessaan upean värisiä yhdistelmäniittyjä. Lehtien

  • Kevään alun koristeellisia norkkoja

    Norkkoriipukset ovat metsäpuutarhan, pensasryhmien ja pihamaiden varhaiskeväisiä koristeita. Norkkojen värit elävät kukinnan alkamisen myötä: esimerkiksi lepän hedenorkot muuttuvat ruskeanpunertavista keltasävyisiksi. Myös haapa, tammi ja koivu lukeutuvat norkkokukintoisiin, tuulipölytteisiin lajeihin. Mielenkiintoisten kevätyksityiskohtien lisäksi norkot ovat myös ravintolähteitä. Asuttujen kolopuiden juurille kertyvät liito-oravanpipanat ovat näin talven ja kevään norkkojensyönnin aikaan kirkastuneet keltaisiksi. Pääasiassa yöllä liikkuva uhanalainen liitäjä

  • Puutarhatonttuja ja muotoistutuksia kartanoista

    Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta numerosta 2/2024. Artikkelia innoittaneen kartanopuutarhahistoriaa esitelleen hyväntekeväisyysnäyttelyn järjesti Aatelisliiton avustusjärjestö ry. viime keväänä Ritarihuoneen koristeellisissa puitteissa Helsingissä. Tässä lisää kuvia kekseliäästi sisätiloissa järjestetystä näyttelystä.

  • Små fynd om våren

    Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp små överraskningar. En tidig vårblomma ler mot dej på en plats den själv bestämt sig för att växa på och den gamla lavbeklädda forsythiabusken som

  • Pälvet, pälvet

      Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille? Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen leveä oksisto on suojannut maata suurimmalta lumikertymältä. Pälvi on äidinkielemme talviluontoa kuvaavaa kaunista erikoissanastoa. Liitymme näiden sanojen monipuolisuuden perusteella muihin lumen äärellä eläviin kansoihin, kuten

  • Kerrattu kevätaurinko

    Syklaaminarsissi ’Tête Bouclé’ on kerrattu versio tutusta tetenarsissista, joiden ilmestyminen kukkakauppoihin lukeutuu varmoihin keväänmerkkeihin. Näitä kerrattujakin on alkanut vähitellen pilkottaa kaupoissa kukkivien tete-massojen lomasta. ’Bouclén’ lämpimän kaksiväriset terälehtikerrokset vastaavat mainiosti mielikuvaa kevätruukuissa paistavista pikkuauringoista. Viileään sijoitettuina ja niukasti mutta säännöllisesti kasteltuina narsissit kukkivat kauemmin. Ja kerrattu sipuli-ilo voi jatkua seuraavana keväänä, kun ruukkusipulit istuttaa myöhemmin

  • Kevätpuutarhan viehättävät vuokot

    Sininen, valkoinen, keltainen – siinä on kevään vuokkoihanuuksien kukintajärjestys. Vuokonkukkien monimuotoisuus voi innostaa ryhtymään kasvikeräilijäksi.  Valkovuokkomeren hohtava valo ja vuokkokimppu, onnekkaasti kohdattu keltavuokkolaikku ja sinivuokkojen salaperäinen sinisyys kuuluvat kevääseemme. Nämä näyt ovat piirtyneet lähtemättömästi muistiin usein jo lapsuudessa, ja myöhemminkin moni haluaa istuttaa kevätkukista juuri vuokkoja ihaillakseen niiden yltäkylläistä loistoa pihamaalla.  Sini-, valko- ja keltavuokot

  • Ruukku – puutarhan merkittävä esine

    Ruukut erilaisine ominaisuuksineen ovat kasvien ”asuntoja” ja myös puutarhan visuaaliseen ilmeeseen vahvasti vaikuttava valinta. Punasavisissa ruukuissa on oma klassinen, maanläheinen tuntumansa. Hengittävässä saviruukussa monen kosteudelle herkemmän kasvin juuristot voivat hyvin, tutuimmin esimerkiksi pelargonin ja basilikan. Kasvien vihreys luo yhdessä saven värin kanssa piristävän yhdistelmän. Muovisen ruukkumateriaalin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa keveys ja laaja väriskaala. Joskus

  • Hurmaavat talviot

    Pikkutalvion sinivioletit kukat tummanvihreitä ainavihantia lehtiä vasten on ihastuttava näky. Kasvina se ei ole vaatelias ja sitä on helppo lisätä pistokkaista. Siniliilan lisäksi värivalikoimasta löytyy valkoista ja vaaleanpunaista. Kuvassa on kerrannainen lajike. Isotalvio ei sen sijaan meikäläistä talvea kestä, mutta yksivuotisena se on upea amppeleissa ja ruukkuistutuksissa.

  • Spirande grönska och skaparglädje

    En värmande solstråle, hoppgivande fågelkvitter, de första sångsvanarna i skyn och droppande smältvatten lovar att våren snart är här. Påskgräset kan med lite idérikedom bli ett minivårlandskap genom att placera några ärtor bland rajgräsfröna. Vanliga ärtor tänkta till ärtsoppan blir snabbt goda ärtskott om man petar ner dem i jorden. I vårlandskapet får de symbolisera

  • Kylvä kasvihuoneeseen – hyötytarhassa koittaa esikasvatusaika

    Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet

  • Puutarhakatsottavaa näissäkin näyttelyissä

      Kasveihin ja puutarhaan liittyviä aiheita löytyy myös näistä vielä kuun vaihteeseen esillä olevista näyttelyistä (aiempi puutarhaihmisen näyttelyvinkki täällä: https://omapiha.info/arkistot/81071) Helsinkiläinen Man Yau on tehnyt HAM -museon näyttelyynsä töitä prässätyistä kasvinosista. Kuultavan eteerisinä kukkivat työt käsittelevät puutarhamuotihistorian välillä tiukkojakin eurooppalaisia muotovaateita. Näyttelytilassa liikutaan kasvisermien ja matalien, koukerokuvioisten takorauta-aitojen lomassa. Pyöriipä siellä ikiliikkeeseen asetettu kasvionnenpyöräkin. Kiasmassa