21.08.2025

Villiinnytä puutarhaa keväästä syksyyn kukkivaksi pölyttäjäkeitaaksi

WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻

Teksti ja kuvat Henrietta Pitkänen

Syyskesän monenväriset punahatut (Echinacea) ovat hyönteismyönteisiä perennoja ja esimerkiksi kansainvälisesti suositun niittypuutarhatyylin avainkasveja.

Mikä ilo on huomata elokuussa pihapiirissä lenteleviä hienon värisiä amiraaliperhosia! Samaa mielihyvää syntyy kimalaisia pörisevän mäkimeiraminiityn istuttajan mielessä, kun näkee kasvien toimivan ruokakeitaana ahkerasti hääriville pölyttäjähyönteisille. Myös lukuisat muut hyönteiset isoimpien päiväperhostemme ja kimalaisten lisäksi hyötyvät pihan ja puutarhan kasvimaailman monipuolisuudesta.

Siankärsämön laakeat kukinnot ovat kuin tehtyjä hyönteisten laskeutumisalustoiksi - ja istutusryhmiä mukavasti monipuolistavan muotoisia monen puutarhurinkin mielestä.

Koska pölyttäjähyönteiskannoilla ei mene hyvin, on WWF Suomi käynnistänyt Ala villiksi -kampanjan, johon kutsutaan mukaan kaikki kynnellekykenevät maapläntin omistajat luomaan elinympäristöverkkoa hallitun hoitamattomuuden hengessä. Laaja maaseutupuutarha, kompakti kaupunkipiha tai parvekelaatikkokin voi lisätä maisemaan laikun suotuisaa kasvillisuutta hyönteisille - ja samalla muillekin eliöille.

-Pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti etenkin niiden elinympäristöjen katoamisen ja niille myrkyllisten kasvinsuojeluaineiden käytön vuoksi, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela kampanjan pohjaksi. -Myös ilmastonmuutos ja esimerkiksi sen vaikutusten myötä leviävät vieraslajit vähentävät pölyttäjäkantoja koko maapallon laajuisesti, hän jatkaa.

Suomessa pölyttäjiä koettelee perinteisen maa- ja karjatalouden myötä syntyneiden elinympäristöjen kato. -Hyvin lajirikkaiden ketojen, niittyjen, hakamaiden ja metsälaidunten määrä on romahtanut yli 90:llä prosentilla viimeisten 100 vuoden aikana, Eeva-Liisa Korpela kuvaa tilannetta. -Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista esiintyy juuri näissä perinnemaisemissa tai muunlaisissa ihmisvaikutteisissa ympäristöissä.

Kellokasvit ovat hyviä kasveja pölyttäjäpuutarhaan.

Apilat ovat eräitä parhaimpia ravintokasveja mm. kimalaisille. -Meillä esiintyy lukuisia kimalaislajeja, joiden kielet ovat eri pituiset, Eeva-Liisa Korpela WWF:stä kertoo. -Siksi hyönteispuutarhassa on hyvä kasvaa monenlaisia kukkakasveja, jotta mahdollisimman monelle kimalaiselle löytyisi ruokaa. Kimalaiset ovat tärkeimmät pölyttäjähyönteisemme ja niiden yhteiskunnat tarvitsevat mettä ja siitepölyä koko kasvukauden ajan, hän jatkaa.

Tässä puutarhan villiinnyttämisvinkkejä WWF:n tapaan🌻

Keväästä syksyyn kukkivaksi istutettu puutarha tarjoaa ravintoa kunakin vuodenaikana lentäville pölyttäjälajeille. Keväällä ensimmäisten joukossa liikkeellä on esimerkiksi kimalaisia. Keskikesällä päiväperhosten lentämässä näkyvä lajikirjo kasvaa.
Pölyttäjäpuutarha rakentuu hyönteismyönteisistä kasveista, kuten yksinkertaiskukkaisista perinneperennoista, kukkivista yrteistä (mahtuvat parvekepuutarhaankin) sekä kotimaisista luonnonkasveista, esimerkiksi apiloista ja kellokasveista. Hedelmäpuiden, marjapensaiden, koristesipulikasvien ja pajujen kukinta tarjoaa hyönteisille tärkeää kevätravintoa.
Poista haitallisia vieraslajeja, kuten lupiineja, jotka vähentävät hyönteisille hyödyllisten niittykasvien kasvutilaa, eivätkä sovellu hyönteisravinnoksi. Suhtaudu lempeämmällä kädellä kotimaisen luontomme "rikkaruohoihin". Maitohorsma esimerkiksi tarjoaa hyönteisille mettä ja nokkosenversot ruokkivat perhosentoukkia.
Pesäpaikat merkitsevät paljon hyönteisille: säästä laho- ja kelopuuta sekä (luonnon) hiekkakenttiä, erakkomehiläiset kaivavat näille alueille pesäkolojaan. Tarvittaessa apukeinona voi olla myös hyönteishotellien askartelu, joka on hauskaa ja kekseliästä koko perheen luontotoimintaa.
Katso nurmikenttiä uusin silmin: voisiko voikukille ja maahumalalle antaa enemmän sijaa jossakin kohdin puutarhaa? Entä voisiko nurmikentän hoitoa vähentää joillakin alueilla, ja kulkea esimerkiksi kukkaisammaksi muuttuneeseen nurmeen leikattuja käytäviä pitkin?
Syksyllä puutarhaan jätetyistä lehdistä muodostuu maata muhevoittavaa kariketta, joka hyödyttää vaikkapa leppäkerttuja (auttavat puutarhan kirvakannan tasapainottamisessa).
Voisivatko pihallasi laiduntaa esimerkiksi lampaat?

Vuohenputken kukinnoilla käy monenlaisia hyönteisiä. Ehkäpä sillekin löytyy sijansa pölyttäjäpuutarhassa?

Hyönteiskantojen laskulla voi olla todella vakavia vaikutuksia, mistä kärsivät sekä ihmisten satokasvien pölytys että villikasvipölytyksen myötä luonnon tasapainokin.

Siankärsämöt kukkivat luonnossa valkean lisäksi ihanan vaaleanpunaisina. Puutarhakärsämöiden lajikkeista löytyy lisää värisävyjä.

-Villiinnytetyt neliöt pyydämme ilmoittamaan WWF:n laskuriin verkkosivulla alavilliksi.fi, Eeva-Liisa Korpela kertoo vielä. -Kampanjalla on myös oma Facebook-ryhmänsä keskusteluineen, ja WWF:n Luontoliveen on avattu pölyttäjäkamera, jossa seurataan hyönteiselämää Oulun seudulla.

Blogi, Ideat, Kasvit, Kesäkukat, Luonnonkasvit, Perennat, Piha paremmaksi, Pihan hoito, Pihan rakentaminen, Pihasuunnittelu, Sipulikukat

Henrietta Pitkänen

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.