Siirry sisältöön

Leutoina pysyvät syyssäät näyttävät yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä, ja sitä mukaa kukkasipuleiden, etenkin tulppaanien, istutuskausi siirtyy yhä myöhemmäksi. Maan lämpötilan tulee olla alle 10 astetta ennen kuin tulppaanit istutetaan. Silloin sipulit juurtuvat ennen talvea, mutta verso ei lähde vielä kasvuun. 

Pieni vaivannäkö syyssipuleiden ja maanparannuksen parissa palkitsee kevään tullen, kun lumien sulettua vihreät ja viininpunaiset piipot puskevat maasta. Luontokin tarjoaa aineksia uusien istutusalueiden tekemiseen, sillä pihan syyssiivouksesta tulee paljon hyvää maanparannusainetta hyötykäyttöön ja kompostointiin. Liikaa ei kuitenkaan pidä siivota, vaan muistetaan jättää talvehtimispaikkoja ötököille ja perennapenkkiin talventörröttäjiä. Paikoilleen kuihtuvat perennanlehdet antavat kasville luonnollisen talvisuojan. 

Hyasinttien tuoksu huumaa kevätpuutarhassa. Hedelmäpuiden lähelle istutetut hyasintit houkuttelevat pölyttäjiä. Tiheästi muoviruukkuun istutetut hyasintit talvehtivat läpäisevässä multakasassa tai lavassa. Etenkin keltaiset ja lohenpunaiset hyasinttilajikkeet ovat kevätkukkia kauneimmillaan.

Uudet kasvupaikat muhimaan 

Lehtikompostimulta on mitä parhainta kasvualustaa lähes kaikille kasveille, oletpa sitten istuttamassa uutta pensas- tai perennaryhmää, alppiruusuja tai kukkasipuleita. Jos lehtiä on paljon tai ne ovat suurikokoisia, kuten vaahteranlehdet, ne kannattaa silputa ensin ruohonleikkurilla. Maahan levitetyn pahvin ja risukerroksen päälle kasataan syksyn lehdet maatumaan. Lado lehdet kerroksittain muiden kasvijätteiden, maatuneen lannan sekä mullan kanssa, jolloin syntyy helppo ja ravinteikas, maaperän pieneliöitä hyödyttävä, no-dig-menetelmällä toteutettu istutusalue. 

Syksyn ja talven aikana tämä niin kutsuttu lasagnepenkki alkaa maatua mukavasti, ja seuraavana keväänä siihen voi perustaa uuden perennojen tai pensaiden istutuksen – tai kasvimaan. Myös uusien kasvilavojen rakentamiseen ja täyttämiseen syksy on parasta aikaa. 

Kerrannainen myöhäinen 'Wyndham'-tulppaani on leikkokukkaharrastajan kevätunelma. Lohenpunaista ja tummaa viininpunaista yhdistävä lajike vaihtaa väriä avautuessaan ja saa ikääntyessään trendikkään, haalistuneen vintagevärityksen.

Kalkkia tarpeen mukaan 

Ennen sateista päivää kannattaa levittää kalkkia alueille, joissa sitä tarvitaan, mikäli et ole kalkinnut maata pitkään aikaan. Kalkitus tehdään muutaman vuoden välein ja ennen kaikkea tarpeen mukaan. Kosteaan maahan työnnettävällä pH-mittarilla saa mittaustuloksen nopeasti. Maan pH:n tulisi useimmilla puutarhakasveilla olla noin 6–7. 

Eniten kalkkia kaipaavat hedelmäpuut, erityisesti omenat, sekä useimmat perennat, syreenit ja marjapensaista etenkin herukat. Myös hyvin hoidettu nurmikko kaipaa kalkitusta, jos pH-arvo menee alle kuuden. Annosteluohje on kalkkipussin kyljessä. Maan sopiva pH-arvo takaa sen, että kasvit pystyvät ottamaan kaikki ravinteet hyödykseen. 

Muista kuitenkin, että pensasmustikat, alppiruusut, atsaleat ja hortensiat tarvitsevat happaman maan. Ei siis kalkkia niille. 

Kori täyteen ja kaivamaan – niin kauan kuin maa on sula! Sipulikukkaryhmissä on hyvä olla eri aikaan kukkivia krookuksia, tulppaaneja ja narsisseja, sillä silloin kukkaloistosta saa nauttia mahdollisimman pitkään.
Valkeat jättiläiset. 'Purissima'-tulitulppaani hyötyi silminnähden sipulien osittaisesta nostamisesta ja jakamisesta syksyllä samalla kun istutusalueen etuosaan lisättiin toista lajiketta. Kasvupaikka on aurinkoinen, kuiva ja läpäisevä aidanvierus. Maata on lannoitettu maatuneella lannalla ja kanankakkarakeilla melko voimakkaasti. Luujauho on hyvä sipulilannoite, mutta eläimet saattavat innostua kaivamaan sitä. Kanankakkarakeiden haju ei miellytä myyriä.

Kukintaa koko kevääksi 

Sipuli- ja mukulakukkien kasvukausi alkaa heti lumien sulettua, ja toisinaan piipot puskevat jo ohentuneen hangen läpi. Ensimmäiset merkit puutarhan heräämisestä ovat hentoja, sillä nimenomaan pienet sipuli- ja mukulakasvit aloittavat kukinnan ensimmäisenä. Syksyllä kukkivien myrkkyliljojen lähisukulainen virvalilja, nykyiseltä nimeltään kevätmyrkkylilja (Colchicum bulbocodium), kuuluu varhaisimpiin kevätkukkijoihin. Talventähtien (Eranthis), lumikellojen (Galanthus), kevätkurjenmiekkojen (Iris reticulata) ja sahramien eli krookusten (Crocus) aika koittaa kasvupaikasta riippuen huhtikuun puolivälin jälkeen, etelässä nopeasti sulavalla paikalla jo varhemmin. 

Tervetuloa kevät! Pihaportin vierellä kukkivat 'Geranium'-vihkotasetit tuovat tuulahduksen makeaa tuoksua toukokuuhun. 1930-luvulta peräisin oleva monikukkainen valkonarsissin ja tasetin risteymä tekee jokaiseen varteen 3–6 kukkaa.

Mukulamaisena juurena syksyllä istutettava pystykiurunkannus (Corydalis solida) ennättää kukkaan vapun maissa. Viihtyessään kiurunkannukset leviävät kukkamatoiksi idänsinililjojen (Scilla siberica, nykyään Othocallis siberica) ja kevättähtien (Scilla) tapaan. 

Narsissien (Narcissus) ja tulppaanien (Tulipa) toukokuinen kukinta erottuu edukseen, kun maasta nousevien perennojen, saniaisten ja marhanliljojen vehreys alkaa olla kauneimmillaan. Aikaisia ja myöhäisiä lajikkeita yhdistelemällä tulppaaniaika kestää pitkään kesäkuulle. 

Myös pikarililjojen aika koittaa toukokuussa. Sirot kirjo- ja assyrianpikarililjat (Fritillaria meleagris, F. uva-vulpis) sopivat tuoreelle luonnonniitylle tai pensaiden viereen. Majesteettiset keisarin- ja persianpikarililjat (F. imperialis, F. persica) kohoavat näyttävästi muiden kevätpuutarhan kasvien ylle. 

Syksyllä istutettu 'Långsjön Päärynäomena' ilahdutti jo kevään tullen kukillaan. Puut juurtuvat kosteassa syyssäässä hyvin. Jos viimeisten taimilöytöjen istuttaminen jää myöhäiseen, kastele kuoppa ja juuripaakku hyvin ja levitä lopuksi taimen ympärille paksu kerros syksyn lehtiä tai kuorikatetta suojaksi. Silloin juurtuminen jatkuu pidempään. Suojaa kaikki hedelmäpuut ja jäniksille maistuvat pensaat verkoilla ja rungonsuojilla.

Kesäkuun puolella alkaa tähtihyasinttien (Camassia) aika. Useimmista sipulikukista poiketen ne viihtyvät hyvin hieman kosteillakin paikoilla. Niitä soisi istutettavan enemmän, sillä sinisävyiset tai valkoiset kukinnot osuvat juuri sopivaan hetkeen, myöhäisimpien sipulikukkien jälkeen mutta ennen kuin pionit ja muut kesäkuun perennat aloittavat kukintansa. 

Laukkojen sukuun (Allium) kuuluu paljon näyttäviä lajeja ja lajikkeita. Ne viihtyvät läpäisevässä, hyvin kalkitussa maassa auringosta puolivarjoon. Etenkin suurempien koriste- ja ukkolaukkojen siemenkodat ovat koristeellisia koko kesän ajan. Mustalaukka (A. nigrum) on nimestään huolimatta valkokukkainen. Sen kukinta-aika on yleensä alkukesä, mutta välillä kukinta voi jäädä myöhäisemmäksikin, mikä venyttää kukkasipulikautta jopa heinä–elokuulle asti. 

Myöhään kukkiva tulppaani 'Pink Star' on kevätpuutarhan katseenvangitsija, jonka vaaleanpunaisissa terälehdissä on nuppuvaiheessa häivähdys vaaleankeltaisen ja lohenpunaisen sävyä. Avautunut kukka on hempeän pinkki.
Kestävät parvitulppaanit (Tulipa tarda) ilahduttavat vuosi toisensa jälkeen. Ne sopivat matalien hyasinttien, pikarililjojen ja helmililjojen rinnalle.

Syysistutuksia ja talvikylvöjä 

Kaikkia astiataimia voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Aikaisin keväällä kukkivat puut ja pensaat ehtivät juurtua kosteassa syyssäässä hyvin. Syksy on juuri kosteuden vuoksi jopa parempi istutusaika kuin usein kovin kuiva ja armottoman aurinkoinen kevätkesä. 

Lokakuu on myös paljasjuuristen pensasaitataimien istutusaikaa. Niitä kannattaa hankkia silloin, kun on tarpeen istuttaa todella pitkä aita ja haluaa säästää rahaa. Paljasjuuriset taimet on nostettu maasta lepotilaisina. 

Jatkuvaa kukintaa. Kun aikainen 'Apricot Beauty' kukkii, on myöhäisempi 'Menton' vasta nupulla.

Syksyllä istutettaville taimille ei anneta enää typpipitoista lannoitusta. Niukkatyppistä lannoitetta voi käyttää maltillisesti istutuslannoksena koko kauden ajan. Jos maa on hyvää puutarhamultaa, parasta mitä voi tehdä on sekoittaa joukkoon biohiiltä sitomaan ravinteita ja kosteutta. Mykorritsa-sienirihmastoa kannattaa antaa puille ja pensaille istutuksen yhteydessä, sillä se edistää juurtumista. 

Perennoille myöhäinen syksy voi olla epävarma istutusaika, mutta onnistuminen on toki mahdollista. Kun taimien ympärys peitetään lehtikerroksella, maa pysyy pitkään sulana ja taimet saavat lisäaikaa juurtumiseen. 

Onnenpensaat sopivat muiden aikaisten kevätkukkijoiden rinnalle. Suojaa nuoret taimet talveksi jäniksiltä.

Mikäli on tullut kerättyä perennojen siemeniä tai varastosta löytyy vanhempia siemeniä, kannattaa niitä kylvää suoraan kasvupaikalle, lavoihin tai ruukkuihin. Monien perennojen siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, jotta ne voisivat itää. Merkitse kylvökohdat hyvin, jotta keväällä tunnistat itäneet kylvökset. 

Pieni syyspuuhastelu venyttää mukavasti puutarhakautta ja palkitsee keväällä, kun uusi kasvu ja kukkaloisto alkavat jälleen. 

Yksinkertaista, kerrattua ja ripsureunaista. Tulppaanilajikkeiden valtavasta kirjosta löytyy jotakin jokaiseen makuun.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Puutarhatietoa koko vuodeksi!

Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.

Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen. 
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *