Kevään odotus on puutarhaihmisille välillä tuskallista. Aika tammi-maaliskuun välillä voi tuntua kovin pitkältä. Onneksi kasvien ja siementen kanssa voi jo puuhastella. Tässä listattuna muutamia talviajan viherpuuhia inspiraatioksi.
Talvikylvöt – kuinka ne onnistuu? Talvikylvöjen kanssa kannattaa muistisääntönä pitää sitä, että kasvit jotka muutenkin luonnossa kylväytyvät itsestään ja alkavat keväällä itää varhain, ovat sellaisia, joita kannattaa myös talvikylvää astioihin ulos ja peitellä ne lumella. Kylvökset on hyvä suojata ulkona verkolla, jotta linnut eivät käy tonkimassa siemeniä. Voit myös viedä kylvökset lumella peiteltyinä lämmittämättömän kasvihuoneen suojaan. Kylvökset on hyvä laittaa esimerkiksi kirkkaaseen, kannelliseen muovilaatikkoon, jota on helppo siirrellä.
Mitä lähemmäs kevättä mennään – ja etenkin kun aurinko alkaa päivisin lämmittää kasvihuonetta – on hyvä käydä tarkistamassa kylvökset ja kastella niitä, tai lisätä päälle lunta tarvittaessa.
Voit aloittaa talvikylvökokeilut vaikka viime vuodesta yli jääneillä siemenillä.
Kokeile talvikylvöön:
kehäkukat
kosmoskukat
tilli
persilja (voi myös talvehtia)
paksoi
pillisipuli
laventeli.
Kaksivuotiset kasvit sopivat myös talvella kylvettäviksi, kuten esimerkiksi: tarhaorvokki, illakko, salkoruusu, sormustinkukka, puistolemmikki, harjaneilikka ja kesäkuuruoho.
Perennoista voi kylvää esimerkiksi ruusumalvaa, akileijoja, lyhtykoisoa, nukkapähkämöä, kellokukkia, sarviorvokkia ja ritarinkannuksia.
Lähes kaikki perennat sekä puuvartiset kasvit, kaipaavat aina stratifiointia eli kylmäkäsittelyä. Kosteus ja kylmyys herättää siemenen levosta ja itäminen alkaa.
Sen sijaan kylmänarat kasvit, jotka tarvitsevat lämpöä itääkseen, tai joiden siemenet mätänevät herkästi, kannattaa jättää vasta myöhemmin keväällä kylvettäviksi tai sisällä esikasvatettaviksi, kuten samettikukat, tsinniat, kirjosalvia ja erikoisemmat leikkokukiksi kasvatettavat auringonkukat.
Muutaman kerran olen lavatarhassani saanut itsestään kylväytyneitä pensaskrassien taimia, mutta niiden kohdalla kaikkein varminta on lyhyt esikasvatus kasvihuoneessa tai suorakylvö kasvupaikalle touko-kesäkuussa. Samoin monet helpot suorakylvettävät kukat, kuten ruiskaunokit ja unikot on helpointa kylvää toukokuussa suoraan kasvupaikalle. Myös kehäkukat voi suorakylvää, mutta välillä on mukava myös kylvää niitä ruukkuihin, jotta saa keväällä lisätaimia lavatarhan aukkokohtiin.
Esikasvatus sisällä: mitä voi jo kylvää?
Talviajan varhaisimmat esikasvatukset kaipaavat aina kasvivalojen apua, jotta taimet eivät venähdä liian honteloiksi ikkunalla. Auringonvalo alkaa kunnolla paistaa ikkunalaudan viljelmille vasta maalis-huhtikuun paikkeilla. Joillakin kasveilla on pitkä itämisaika tai ovat muuten hitaita kasvamaan.
Helmikuussa voit jo kylvää seuraavia kasveja:
kelloköynnös
keijunmekko
mustasilmäsusanna
malabarinpinaatti
chilit ja paprikat
munakoiso
kuukausimansikat
munakoisot
purjo
sipulit (siemenestä)
selleri
jättiverbena
laventeli
(Huom. laventeli ja jättiverbena lähtevät paremmin kasvamaan viileässä, joten pidä kylvöksiä esim. jääkaapissa, viileässä mutta plussan puolella. Siirrä kylvökset pois jääkaapista ja kouli kun ne ovat itäneet.)
Pistokkaat purkkiin – huonekasvien lisäys
Voiko kotona koskaan olla liikaa viherkasveja? Ei tietenkään! Ja pistokaslisättyjä pikkutaimia voi vaihtaa muiden viherpeukaloiden kanssa tai antaa lahjaksi.
Juurruta vesilasissa pistokkaita kasveista kuten:
kultaköynnös
juorut
muratti
posliinikukka
kuningasbegonia
kumiviikuna eli fiikus
sisällä talvehtiva aitoviikuna
pelargoni (Vedessä juurruttaessa laita vettä vain vähän lasin pohjalle, niin että pistokkaan alin nivelkohta/lehden poistokohta jää pinnan alle. Liika vesi voi mädännyttää latvapistokkaan.)
Pistokkaat multaan
Kun juurrutat latvapistokkaita tai yksittäisiä kasvin lehtiä suoraan mullassa, käytä esimerkiksi kaktus- tai kylvömultaa ja sekoita joukkoon perliittiä tai vermikuliittia. Ne sitovat kosteutta, mutta samalla kasvualusta pysyy ilmavana. Laita multaan juurtumaan esimerkiksi näitä kasveja:
Saint Paulia eli paavalinkukka
(työnnä lehti multaan ja laita ruukun päälle läpinäkyvä pussi, jonka kulmassa reikä)
anopinkieli ja anopinhammas
(työnnä noin 7 cm verson paloja perliitillä kevennettyyn multaan)
mehiruusuke, mehipuu ja aaloet
Mehikasvien kohdalla lehden, verson tai rönsyn leikattuasi, anna leikkuupinnan kuivua ensin pari päivää, ennen kuin työnnät sen hiekansekaiseen multaan juurtumaan.
Versotus virkistää!
Kevättalvi on myös hyvää aikaa kasvattaa mikroversoja ja pidempiä herneenversoja keittiön ikkunalla. Versomaan lähteneen kelta- tai punasipulinkin voi työntää multaan. Valkosipulinkynsiä tai kokonaisen valkosipulin istuttamalla saat herkullista, miedosti valkosipulille maistuvaa tuoreversoa salaatteihin ja leivän päälle.
Jos jemmassa on ylimääräisiä kasvin siemeniä aiemmilta vuosilta, voit tehdä oman mikroversosekoituksen. Siihen käyvät esimerkiksi: retiisit, parsakaali, punakaali, auringonkukka, punajuuri, pinaatti, rucola, kiinansipuli, ruohosipuli, tilli, herne. Toki monissa siemenkaupoissa sekä idätykseen ja versotukseen erikoistuneissa liikkeissä on myynnissä erikseen luomusiemeniä suurpakkauksissa versotusta varten.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Pölyttäjähyönteisten niukkuus luonnossa ja puutarhoissa on ollut kestopuheenaihe monta vuotta. Lintujen ja hyönteisten väheneminen maaseudulta ja muuttomatkoilla on osittain samaa ilmiötä ja liittyy paljolti maatalouden muutoksiin.
Pakkanen on piirrellyt kuurankukkia kasvihuoneen laseihin. Kuura on jo peittänyt myös pihamaan kasvit kauniin kristallisilla kiteillään puhtaanvalkoisiksi. Jänisten ja jyrsijöiden varalta kasvit on suojattu verkoin ja arimmat kasvit peitelty huolella talvisuojin. Viimeiset puutarhan syystyöt ovat siten tehty ja on aika tunnelmoida talven taikaa pihamaalla. Joulukuun lähestyessä puutarha täyttyy pikkuhiljaa kauniista kaamos- ja jouluvaloista. Kasvihuone on
Varhain tänä aamuna vein autoni pari tuntia kestävään huoltoon Tammisaareen. Niinpä minulla oli aikaa kuljeskella kameran kanssa kaupungin rantoja, ja ehdinpä käydä ulkoilupuistossa (Ramsholmen) saakka katsomassa valkovuokkojen vielä jatkuvaa kukintaa. Vanhan kaupungin edustalla olevien venelaitureiden yllä lenteli iloisen oloisesti kaksi haarapääskyä laskeutuen sitten laiturilla olevalle köydelle puolen metrin päähän toisistaan. Eipä aikaakaan, kun toinen hivuttautui
Olen jo joitakin vuosia hehkuttanut orjanruusun (Rosa dumalis) kauneutta kaikille kiinnostuneille ja varmaan monille niillekin, joita ei kiinnosta. Se on luonnonkasviksi tavattoman koristeellinen. Kävin juuri äsken nappaamassa siitä ylläolevan kuvan. Taustalla hehkuu japaninkirsikka (Prunus Sato-Zakura -Ryhmä). Orjanruusu kasvaa luonnossamme, ainakin täällä lounaissaaristossa se on suorastaan yleinen. Pihallani kasvaa useita yksilöitä, joista osan olen karsinut pois.
Talvella on aikaa haaveilla ja suunnitella, vaikka sitten tuoksuvaa minttupolkua.
Kun nietokset kattavat puutarhoja, voi tänä talvena käydä katsomassa Muumilaakson ja Tove Janssonin arkielämän maisemia Arkkitehtuuri- ja designmuseon näyttelyssä Helsingissä.
Portugalin vanhin kasvitieteellinen puutarha on lumoava myös talvella.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Kasvin kauneus ei lopu kukintaan. Kuihtuessa värit haalistuvat tai syvenevät, muodot muuttuvat, materia haurastuu. Sitä on kiehtova seurata.
Hyvänheikinsavikka, mustajuuri ja maatiaiskehäkukka edustavat ihmisten kanssa pitkään kasvanutta hyötylajistoa Ragvaldsin idyllisellä museotilalla Kirkkonummella.
