Siirry sisältöön

Sitkeä honka, mänty, petäjä

Jaa artikkeli

Voiko sanoa, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, kun on kyse noin vahvasta ja sitkeästä puusta. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen Lappohjanrannassa, mikä on kaikkien kansalaisten vapaassa käytössä, rantahietikolla kasvavat männyt näyttävät todellisen sitkeytensä. Oletettavasti jo yli satavuotiaiden mäntyjen kasvuunlähtökohta on nyt puolitoista metriä maanpintaa ylempänä. Syvä paalujuuri on kaivautunut ties monenko metrin syvyyteen rantahiekalla. Sivulle menevät juuret ovat kuin käsivarsia sormineen ja kynsineen.

Mäntyjen kasvuolot ovat muuttuneet, kun etelämyrskyt ovat pyyhkineet dyynirantaa hiekan valuessa töyräältä alas mereen. Huono asia männyille, mutta hyvä kesänviettäjille. Valuneesta hiekasta on muodostunut 100 – 200 metrin levyinen matalan veden alue, minkä jälkeen tuleekin jyrkkä pudotus 15 metrin syvyyteen.

Omakohtaisia kokemuksia männyistä on vuosien takaa, kun rakennettavan talon tieltä piti kaataa muutamia ”taivaita tavoittelevia” petäjiä. Joistakin laskettiin vuosirenkaiden perusteella iäksi noin 170 vuotta. Suomen vanhin mänty on 780 vuotta ja se on löydetty UK-kansallispuistosta läheltä Venäjän rajaa.

Männyn juuriin olen tutustunut tarkemminkin, kun olen kuntoilun vuoksi kaivanut tontilta puolisen tusinaa kantoja lapiolla, käsisahalla ja rautakangella. Paalujuuren takia olivat tosi tiukassa. Totesin myös, etteivät vanhatkaan kannot olleet juurikaan lahonneet, vaan olivat mitä parhainta tervasta sytykkeeksi.

Pula-aikana männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin pettujauhoja. ”Pane leipään puolet petäjäistä”, neuvoi Saarijärven Paavo. Mutta tiesitkö, että männyn neulasissa on C-vitamiinia useita kertoja enemmän kuin esim. appelsiinissä, joten neulastee silloin tällöin voisi tehdä terää. Ja mäntyiset aitatolpat kannattaa laittaa hetkeksi nuotioon, jolloin hiiltynyt pinta ei kelpaa lahottajille.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Honkatarhat osti Mykoran

    Kemira Agro on myynyt Champ-herkkusienistä tunnetun Mykora Oy:n uudelleyritykselle, jonka omistajina ovat kasvihuoneyrittäjä TIMO RAPILA ja hänenkasvihuoneviljelyyn erikoistuneet yhtiönsä, mm. Honkatarhat Oy. Mykorakasvattaa valkoisia herkkusieniä ja tuottaa herkkusienien kasvualustoja.Yritys työllistää yli 60 henkilöä ja sen liikevaihto oli viime vuonna noinseitsemän miljoonaa euroa. Mykora on perustettu Kiukaisiin vuonna 1988. Yritys kasvattaa ja markkinoituoreita kotimaisia herkkusieniä runsaat

  • Vaaralliset kasvintuhoojat Eviran luupin alla

    Evira on löytänyt vaarallisten kasvintuhoojien valvonnassa keväällä 2010 puutarhakasveista tomaatinpronssilaikku- ja alppiruusun versopolte -kasvitauteja. USA:sta Suomeen tuodusta puupakkausmateriaalista todettiin mäntyankeroisia. Perunan vaarallisten kasvintuhoojien määrä oli normaalivuoden tasolla. Monilla kasvihuoneviljelmillä on tähtisilmä-nimisistä kesäkukista tänä keväänä todettu tomaatinpronssilaikkuvirusta (Tomato spotted wilt tospovirus, TSWV). Virusta on löydetty useista kasvieristä, jotka on tuotu Suomeen taimina muista EU-maista. Tomaatinpronssilaikkuvirusta ei

  • Sitkeät sissit

    Ikkunalaudoilla talvea viettävät pelargonit ovat intoutuneet jälleen kukkimaan. ’Raspberry Ripplen’ terälehdet ovat normaalisti tummemman vaaleanpunaiset ja niissä on pinkkejä ”roiskeita”. Tämä yksilö on vähällä valolla ja pelkällä vedellä kasvattanut hennon puuteriset kukat. Suloiset ovat nämäkin ja tuovat väriä marraskuun harmauteen.

  • Kuntaluettelo puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeistä

    Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi kasvillisuuden tulee kestää lumi- ja routaolosuhteita. Kylmistä talvistamme on kasvillisuudelle toisaalta myös hyötyä, sillä etelän kasvitaudit ja tuholaiset eivät selviydy pakkasistamme. Jos viljelyyn valitaan oikeanlaisia kasveja, niistä saadaan hyvä tuotto runsaan ja vakaan sadon muodossa. Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykekartalla Suomi jaetaan kahdeksaan vyöhykkeiseen kuntarajojen mukaan. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Pääkirjoitus 4/2017: Istutetaan puu

    Livahtiko kevät ohi lämmintä odotellessa? Samalla saattoi jäädä puiden ja pensaiden taimet ostamatta. Ei hätää, sillä astiataimien hyvää istutusaikaa on koko kesä. Näin vakuuttaa taimikaupan ammattilainen Pirjo Liimatainen sivulla 50 alkavassa artikkelissa. Taimen istuttamiselle on paljon hyviä syitä. Tapahtuman voi liittää syntymäpäivän tai minkä tahansa juhlan tai kokoontumisen yhteyteen. Näin se jää monien ihmisten mieliin

  • Poiminta nro:sta 3/2017: Säntillinen omakotipiha Savossa

    Anja ja Mikko Kourusen piha on rakennettu tavanomaiselle tontille. Piha osoittaa sen, että kauniin pihan luominen ei ole ympäristöstä kiinni, vaan siihen tarvitaan kiinnostusta, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä. Piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti vuonna 2016. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2017.   Kouruset rakensivat omakotitalon vuonna 1977 Kuopion pohjoispuolelle Siilinjärvelle. Osoitteena on Suruttomankierto,

Kaikki jutut