Siirry sisältöön

Ruokakulttuuriprofessuuri on investointi

Jaa artikkeli

Viime vuoden marraskuussa perustettuun ruokakulttuurin professuurin virkaan valittu Johanna Mäkelä aloitti työnsä helmikuussa. Professuuri on alan ensimmäinen Suomessa ja maailmanlaajuisestikin harvinainen. Professuurin myötä ruokakulttuuri halutaan nostaa Suomessa muiden kulttuurin alojen rinnalle.

Professori Mäkelä toimi aiemmin Kuluttajatutkimuskeskuksessa tutkimuspäällikkönä. Hänen tutkimusalueinaan ovat olleet mm. ruoka- ja kulutussosiologia, ateriat, syömisen tyylit ja käytännöt ja kestävä ruokavalio. Mäkelä on valtiotieteiden tohtori ja dosentti.

Professuuri perustettiin lahjoitusvaroin käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Rahoittajia on yhteensä viitisenkymmentä. Mukana on myös julkisia tahoja kuten Helsingin kaupunki sekä maa- ja metsätalousministeriö. Neljän vuoden aikana kertynyt 1,5 miljoonan pääoma mahdollisti pysyvän professuurin perustamisen.

Maa- ja metsätalousministeriön Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmasta tehty lahjoitus varmisti professuurin perustamisen. Tieto lahjoituksen onnistumisesta tuli viime metreillä kun monen toive alkoi jo hiipua. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan on kiittäminen silloista ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa sekä elintarvikeylitarkastaja Marja Innasta, jotka ottivat asian omakseen. Valmistelutyötä lahjoituksen puolesta tehtiin ministeriössä lähes kaksi vuotta. Muun muassa budjettitekstiä jouduttiin muuttamaan.

Lahjoitus ruokakulttuuriprofessuuriin on investointi sekä parempaan suomalaiseen arkeen että maakuvaan, kiteyttivät uuden ruokakulttuuriprofessuurin lahjoittajat Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivänä pidetyssä tilaisuudessa Helsingissä. Professuuria juhlittiin samassa Helsingin yliopiston tilassa, jossa kuusi vuotta sitten aloitettiin varainkeruu pysyvän lahjoitusprofessuurin perustamiseksi.

Berlusconi provosoi

– Yhtenä kimmokkeena sille, että Suomessa havahduttiin kerääntymään suomalaisen ruokakulttuurin äärelle, lienee Italian pääministeri Silvio Berlusconin viskaamat moitteet Suomessa saamalleen ruokatarjoilulle, totesi dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. – Joskus on hyvä provosoitua!

Helsingin kaupunki lahjoitti professuuriin, jotta helsinkiläiset ja matkailijat voisivat nauttia ruuastaan enemmän. Helsingin Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori totesi, että Suomessa on aina osattu luoda ruuan ympärille designia ja palveluita. Nyt monia tekijöitä yhdistää ruokakulttuuria sykkivä dynamo ja tekemistä riittää kaikille.

Professori Johanna Mäkelä linjasi, että opetuksessa perustana on tutkimus ja tieteidenvälisyys.

– Kuitenkin mukana on aina myös käden muisti ja ruuan tekeminen.

Johanna Mäkelä valotti sitä, kuinka ruokakulttuuri elää ja uudistuu kotien arjessa. Mäkelä huomautti, että monet yhteiskunnalliset keskustelut kiteytyvät ruokapuheessa.

– Pinnalla ovat terveellisyys, vastuullisuus ja paikallisuus. Jälleen puhutaan myös ruokaturvasta. Merkittävää on keskustelun laaja kaari hallituksen ruokapolitiikasta makkarantekoa esitteleviin blogeihin.

Ensi syksynä yliopistossa alkaa täysin uudenlainen ruokakulttuurin monitieteinen opintokokonaisuus, jonne otetaan 25 opiskelijaa.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Vihervuoden 2016 manifesti julkistettiin

    Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta. – Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa, julistivat Puutarhaliitto ja Viherympäristöliitto

  • Luomulle ja lähiruoalle potkua hallituksen ohjelmilla

    Hallitus antoi tänään periaatepäätöksen luomualan kehittämisohjelmaksi ja lähiruokaohjelmaksi. Ohjelmat toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on tyytyväinen, että lähiruoka ja luomu ovat saaneet omat, yhteistyössä hallinnon ja alan toimijoiden kanssa valmistellut kehittämisohjelmansa. − Yhä useampi suomalainen haluaa lautaselleen luomua ja lähiruokaa. On tärkeää, että valtio

  • Luomulle ja lähiruoalle potkua hallituksen ohjelmilla

    Hallitus antoi tänään periaatepäätöksen luomualan kehittämisohjelmaksi ja lähiruokaohjelmaksi. Ohjelmat toteuttavat hallitusohjelman tavoitteita luomu- ja lähiruokatuotannon lisäämisestä ja tuotteiden jalostusasteen nostamisesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on tyytyväinen, että lähiruoka ja luomu ovat saaneet omat, yhteistyössä hallinnon ja alan toimijoiden kanssa valmistellut kehittämisohjelmansa. − Yhä useampi suomalainen haluaa lautaselleen luomua ja lähiruokaa. On tärkeää, että valtio

  • Haja-asutusalueiden jätevesiasiat kuntoon

    Ympäristöministeri Paula Lehtomäki haluaa hälventää vuonna 2014 voimaan tulevia haja-asutusalueiden jätevesivelvoitteitta kohtaan tunnettuja epäluuloja. Ministeri puhui haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä Oma Mökki -messuilla 25.3. 2010 Helsingissä – Jätevesien käsittelyä koskevilla määräyksillä ei ole tarkoitus tehdä kiusaa tai hankaloittaa elämää. Niiden tarkoituksena on pitää lähivesien ja meren tila parempana. Halutaan, että lapset ja lapsenlapset voivat jatkossakin uida

Kaikki jutut