”Yli 20 vuotta sitten näin Taideteollisuusmuseossa Helsingissä japanilaisesta pakkaustaiteesta kertovan näyttelyn. Miten tavattoman yksinkertaisesti ja kauniisti jokapäiväisiä tavaroita oli pakattu”, kertoo valokuvaaja Pirjo Sillanpää.
Pirjo päätti vielä joskus matkustaa Japaniin, päästäkseen japanilaiseen supermarketiin ihastelemaan arjen estetiikkaa.
Matkasta tulikin paljon monipuolisempi. Pirjo pääsi tutustumaan yksityisten ihmisten puutarhoihin.
Pirjo on innokas amatööripuutarhuri, ja tämän harrastuksen myötä hän on ryhtynyt myös valokuvaamaan puutarha-aiheita: yksityisiä ja julkisia puutarhoja ja pihoja, puistoja ja puutarhanäyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Oma siirtolapuutarhapalsta pitää Pirjon kädet tukevasti kiinni haran varressa.
”Puutarhoissa minua eivät kiinnosta niinkään yksittäiset kukat tai kasvit, vaan erilaiset huoneet ja polut, jotka johtavat tilasta toiseen. Parhaimmillaan puutarha on mielenkiintoinen kaikkina vuodenaikoina. Erilaisten kasvien yhdisteleminen ottaen huomioon niiden korkeudet, lehtien muodot, värit ja kukinta-ajat, on haastavaa ”, Pirjo pohtii
”Japanilaisia puutarhoja olen nähnyt aina silloin tällöin matkoillani. Peruselementtejä niissä ovat ikivihreät puut ja pensaat, kivet, sammalet ja vesi. Tyyli on harmoninen, luonnollisen näköinen, mutta silti tarkkaan harkittu ja täysin rakennettu. Japanilainen puutarhatyyli viehättää suomalaista silmää, sillä yhtymäkohdat suomalaiseen luontoon ovat ilmeiset. Käkkäräiset männyt karussa saaristomaisemassa – japanilaista puutarhaa parhaimmillaan.”
”Kuuluisia japanilaisia puutarhoja on valokuvattu ja esitelty julkisuudessa usein, mutta tavallisten japanilaisten ihmisten yksityisiä puutarhoja harvoin. Onko japanilaisen ihmisen oma puutarha tyyliltään aina japanilainen? Tämä kysymys mielessäni lähdin ensimmäiselle matkalleni Japaniin lokakuussa 2006.”
”Japanilaisten tuttavien avustuksella pääsin kuvaamaan yksityisiä puutarhoja Kyushun saarella. Porttien ja muurien takaa paljastui yllätyksiä. Puutarha on tekijänsä näköinen. Erään omistajan mukaan puutarha on paikka, jossa voi olla rauhassa ja levätä.”
”Tervetuloa katsomaan elämäni ensimmäistä valokuvanäyttelyä ja viettämään rauhoittava hetki minun japanilaisessa puutarhassani.”
Pirjo Sillanpään ”Vihreää teetä, dozo” Puutarhakuvia Kyushulta -näyttely
Laterna Magicassa 4.3. – 22.3.2008.
Laterna Magica KIRJAGALLERIA Rauhankatu 7, Helsinki
Avoinna ma-pe 11-17 la 11-15
Puh. 050 5710 558 (galleria), 09 1357 559 (antikvariaatti)
http://www.laterna.net
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Kevättä ilmassa! Vaikka meillä on vielä aika paljon lunta maassa, ilma on kuitenkin niin täynnä valoa, lämpöä ja vahvoja keväänmerkkejä, että kyllä se kevät on täällä. Eilen aurinkoisella ilmalla suuntasimme kävelylenkkimme Utran saarille Joensuussa – luonnollisesti kera kameroiden. Tällaisena näyttäytyy Pielisjoki aurinkoisena kevätpäivänä. Puutarhakuvia en vielä laittele, koska ei juuri ole mitään
Viihdytän itseäni ja ruokin koko ajan kasvavaa puutarhakuumetta selailemalla kesäisiä puutarhakuvia tietokoneelta. Kokosin puutarhani suloiset ruusut tähän, otetaan toinen puoli sitten kakkososassa. Tornionlaaksonruusu on yksi ehdottomia lemppareitani. Sen kukat ovat pienet ja tiuhaan kerrannaiset, kuin kiinanpionin kukka minikoossa. Tornionlaaksonruusu kukkii jo kesäkuun puolivälin tienoilla eikä se ole turhan kranttu kasvupaikan tai maaperän suhteen. Pensaasta kasvaa
Rutin mansikkatilalla on poimittu harsomansikkaa kesäkuun 10. päivästä alkaen. Isäntä Terho Aalto kertoo, että ’Jonsok’ -lajikkeen sato harsoilta joudutetuilta lohkoilta on jo huipussaan. – Myös ’Solprinsistä’ saadaan jo hyviä määriä ja senkin pääsato on hilkkua vaille. Rutin mansikkatila sijaitsee tien numero 12 varrella Iitissä. Tilalla viljellään mansikkaa runsaan viiden hehtaarin alalla. Tarja ja Terho Aalto
Seitsemän perunanviljelijää Hämeestä viljelee tänä kesänäPuhti-luomuperunaa 40 hehtaarin alalla. Tavoitteena on nostaa syksymmällämiljoona kiloa luontaisella voimalla kasvanutta luomuperunaalaatutietoisten kuluttajien kattiloihin. Kasvuvoimana luomupotullekäytetään karjanlantaa. Hämeen TE-keskuksen tukema useavuotinen luomuperunahanke johti vuonna 2000Puhti-luomuosuuskunnan perustamiseen. -Tarve lähti viljelijöiden taholta.Hankkeen tavoitteena oli tuotteistaa hämäläinen luomuperuna.Tulevaisuudessa mukaan toivotaan myös muita luomutuotteita ja niidenjatkojalostajia. Esimerkiksi juurekset sopisivat hyvinPuhti-tuoteperheeseen, sanoo luomuperunahanketta vetänyt
