Siirry sisältöön

Kaikkein suurikissaisin ja aikaisin leikkopaju on kissapaju (Salix daphnoides ’Pomeranica’). Se on urospuolinen kasvi eli hedepensas. Oksat ovat hyödettävissä helposti. Yksittäisen pajunkissan pituus voi olla 3–4 cm. 

Kissapajun valkeat hedekukinnot ovat näkyvissä jo tammikuun suojailmoilla, kun silmujen kuoret irtoavat hangelle. Helmikuun lopulla tai viimeistään maaliskuulla räjähtävät latvaoksien kissat keltaiseksi pilveksi, joihin ensimmäiset nälkäiset mehiläiset lentävät hakemaan siitepölyä. Mehiläispesien asukkaat ovat joutuneet selviytymään pelkällä sokerilla yli talven ja siitepölyä tarvitaan, jotta väsynyt kuningatar vahvistuu ja alkaa munia taas kennoihin uusia työläisiä kesäksi. Jokaisella isommalla omakotitontilla pitäisi olla hyönteisiä ruokkiva, aikaisin kukkiva paju.

Pörheäkissaisista pajunoksista ja leikkotulppaaneista tulee kaunis pääsiäiskimppu.

Kissapaju kasvaa vähitellen suureksi, mutta pensas voidaan pitää leikkaamalla nuorena ja matalana. Kissapajua on helppo lisätä oksapistokkaista kevättalvella. Vedessä juurtuneet pistokkaat ruukutetaan ja viedään viileään huoneeseen kasvamaan. Taimet istutetaan sopivaan paikkaan pihalle kesän alkaessa. 

Tavallisen luonnonpajumme raidan (S. caprea) hedepensaat ja -puut ovat Suomen villipajuista näyttävimpiä huhti–toukokuussa kukkiessaan. Raitaa on hankala lisätä, sillä pistokkaat eivät juurru kotikonstein.

Kissapajun oksassa on hienot, keväiset sävyt.

Pajuista kaikkein viimeisin kukkija on ruskeaoksainen sveitsinpaju (S. hastataWehrhahnii’). Tämä matalahko lajike ei paljasta lumivalkeita, pallomaisia hedekukintojaan talvella vaan vasta kun sinililjat kukkivat nurmikolla ja esikkoja voi poimia vieraskimppuun kahvipöydälle. Pensas pysyy matalanpyöreänä ja kestää nuorentamista sekä hyötämistä aikaisemmin leikoksi.

Myös vannepaju (S. dasyclados) on näyttävä paju. Lapissa kasvava lettopaju (S. myrsinites) on punakissainen, kuten monet muutkin pohjoisen pikkupajut. Se sopii kostealle, varjoisalle paikalle matalaksi koristepajuksi, maa saa olla kalkkipitoista. Lettopajun hyödetyt oksat sopivat tulppaanikimppuun kevättalvella. Pistokkaat juurtuvat huonosti kotioloissa.

Aarno asettelee pajunoksia ja tulppaaneja maljakkoon.

Kasvata leikko-oksiin suuret kissat

Kun haluat erittäin isoja leikkopajunkissoja, ota oksia suojaiseen tilaan vesiastiaan jo helmikuulla. Vuole oksiin pitkä imupinta terävällä puukolla, aseta oksat veteen viileään paikkaan, vaikka tyhjään muovihuoneeseen, jossa on lämpöasteita päivisin, tai verannalle lähelle seinää. Vaikka vesi jäätyy astiassa välillä, se ei oksia haittaa. 

Leikkaa isoista oksista lyhyempiä latvapätkiä vaasiin ja pidä niitä sisällä tai parvekkeella alkuun päivän ajan ja siirrä sitten viileään yöksi tai pariksi päiväksi. Jos pidät heti alkuun talvella oksat koko ajan sisällä, pajunkissat kuivuvat oksiin kiinni ja kehitys pysähtyy. Viileät yöt ja päivät auttavat kissoja kehittymään suuriksi ja keltaisiksi. 

Kukkakauppiaat osaavat hyötää suuria pajunkissoja pääsiäisen narsissikimppuihin. Kissojen ja kukkien värit sopivat yhteen eivätkä pajunoksat ole kalliita.

Sveitsinpajun pallomaiset, söpöt kissat tulevat näkyville vasta vapun jälkeen.
Kissapajusta voi leikata oksia hyödettäväksi jo tammi-helmikuussa. Oksat laitetaan veteen ja viedään viileään paikkaan kasvattamaan kissoja.
”Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks. Vitsa siul, palkka miul. Luppaat sie, luppaat sie annaha mie, annaha mie palkka miul, palkka miul”
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *