Edelliseen postaukseeni viitaten voimakkaiden idänliljojen pahoin pureskelluista nupuista lähes kaikki ovatkin avautuneet komeiksi kukiksi, joissa kylläkin on siellä täällä liljakukkojen tekemiä reikiä. Sen sijaan kasvin lehdet ovat ruskeita ja pahasti reikäisiä, jopa repaleisia tai kokonaan syötyjä. Tänään löysin liljan lehdiltä vain yhden aikuisen yksilön, toivottavasti viimeisen sellaisen! Ja onneksi lilja ei nujertunut kukkoarmeijan hyökkäyksessä!
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Valkovuokot ovat aloittaneet kukintansa Tammisaaren vanhankaupungin eteläpuolella sijaitsevalla upealla Hagenin ja Ramsholmenin puistometsäalueella. Käydessäni toissapäivänä (20.4.) ottamassa oheiset kuvat osin vielä nupuillaan olevat valkovuokot antoivat vain esimakua siitä, että vappuna alue loistaa valkoisena kukkamerenä, johon oman sävynsä antavat kiurunkannusten, keltavuokkojen, keltamoiden, mukulaleinikkien ja käenrieskojen kukinnot.
Keittiössä tuoksuu kevät kun maljakkoon keräämäni tuomen oksat alkoivat kukkia. Samassa ”risukimpussa” olevat koivut ovat hiirenkorvalla. Olenkin ahkerasti tuoksutellut näitä pieniä koivun lehtiä sormien välissä ja tuoksu vie välittömästi kesäisiin muistoihin. Nyt lauhan sään aikaan on ollut mitä parhain aika pihistää omalta pihalta muutamia oksia tuomaan vihreyttä kotiin. Erilaiset oksat ovat ihana koristeellinen lisä vaikkapa
Pitkä, pitkä talvi on takana ja kevät on tosiasia. Sen todistavat maasta ponnistavat sipulikukat. Syksyn vesisateissa maahan pistetyt pienet sipulit osoittavat voimansa. Eivät kuolleet märkyyteen eikä pannut pakkanen, vaan nyt palkitsevat syksyn työt. Nyt meidän penkit hohtavat sinivalkoisina, kun ensimmäisenä ovat kukkaan puhjennneet kirjokevättähdet. Vappuna jäi lippu nostamatta salkoon, mutta kukkien loiste käyköön korvikkeena. Ne
Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
Syksyt ovat nykyään pitkiä ja lauhoja. Välillä saattaa olla kylmä viikko, vähän luntakin, sitten plusasteinen sää taas jatkuu. Etelä-Suomessa lokakuu on kelvollinen, toisinaan jopa mainio asterien kukintakuukausi. Pohjoisempana saman voinee sanoa syyskuusta. Istuta puutarhan aurinkopaikoille astereita ja muita syyskukkijoita, sillä ne ilahduttavat valtavasti. Syksyn viileydessä kukinnat kestävät viikkokausia.
Joulukukkakausi alkaa hyvissä ajoin. Voidaan puhua oikeastaan syystalven kukkasesongista.
Kesällä on kesäkukkia, talvella on… ritarinkukkia! Komeisiin kukkiin syttyy kimaltava hehku heti, kun puunlatvoissa hiipivä talviaurinko suuntaa edes himmeän säteen kohti ikkunalautaa. Lasin takana häämöttävä lumi antaa arktisen taustan tropiikin väreille. Tästä alkaa talvinen tarina.
