Siirry sisältöön

Maata myöten

Jaa artikkeli

Aika monet kotipuutarhurit toteavat, että nurmikko pienenee ja kukkaistutukset laajenevat sitä mukaa, kun puutarhaharrastus kasvaa. Se on ihan oikein. Mitä sitä nurmikenttää ylläpitämään, jos ei satu harrastamaan puttausta.

Nurmikko vaatii kastelua, leikkausta ja lannoitusta. Kompostimultahan on oivallista lannoitetta kukkapenkkiin, mutta nurmikolle sitä ei voi levittää. On turvauduttava kemian teollisuuteen, ja pahimmassa tapauksessa osallistutaan vesistöjen rehevöitymiseen.

Moni piha kastellaan juomavedellä, mikä tuntuu tuhlaukselta. Nurmikko on sitäpaitsi aikamoinen juoppo. Vettä haihtuu runsaasti ilmaan, kun se pakostakin jää kimaltelemaan ruohon lehdille eikä pääse maahan asti.

Vaihtoehtoja on, kuten tuoksuvat ajuruoho ja kamomilla. Ne eivät kaipaa lannoitusta eikä ajuruoho kasteluakaan, paitsi jos sattuu olemaan harvinaisen pitkä kuiva kausi. Maata pitkin kasvavina ne muodostavat matalan, vihreän maton, joka lisäksi kukkii.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Täydellinen kukkashow viimeistä karvaa myöten

    Juhlaväki virtasi eilen Sunflowerin tiloihin Espoon Muuralassa kitaran ja laulun säestyksellä. Herkkupöytä notkui, kun Pirjo ja Sami kukkakimput -shown alkua odoteltiin. Jouluisia kimppuja odottava saattoi pettyä, mutta tuskin yleisön joukossa oli ketään, jota näytös ei olisi sykähdyttänyt. Tehokaksikon Pirjo Koppi-Sami Kolppanen salaisuus taitaa olla kokemusten rikkaus ja halu jakaa elämykset. – Kaikki ideat ovat lähtöisin

  • Urbaani maatalous näkyy pihapuutarhoina

    Kaupunkien läheisyydessä on viljelty iät ja ajat Suomessa, joten maataloudellisella maankäytöllä on paikkansa kaupunkikuvan historiallisissa kerrostumissa. FM Sami Tantarimäen väitöstutkimuksen mukaan urbaani maatalous näkyy yhä niin pihapuutarhoina, viljelypalstoina, siirtolapuutarhoina, peltoina, avomaaviljelminä, kauppapuutarhoina, parvekepuutarhoina kuin joutomaiden tarjoamana maankäyttöpotentiaalinakin. Suomessa yhteiskunnallisen kehityksen perusteella urbaanin maatalouden olemassaoloon, laajuuteen ja muotoon ovat vaikuttaneet ja yhä vaikuttavat kaupungin laajenemistapa ja

  • Etelä-Suomen kasvihuonetuelle tulee saada jatkoa

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tähdentää syyskuussa Euroopan komission kanssa aloitettavien neuvotteluiden Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkosta olevan Suomen maataloudelle äärimmäisen tärkeät. – Rajan syveneminen pohjoisen ja etelän maataloustuotannon välillä olisi kestämätön. Tilanne, jossa etelä olisi kansallisten tukien ulkopuolella on vältettävä, painotti Koskinen Farmari-maatalousnäyttelyn avajaisissa Hä-meenlinnassa torstaina 1.8. pitämässään puheessa. – Euroopan unionin maatalouspolitiikan välitarkasteluun

  • Maatalousnäyttelyssä retkikohteita myös puutarhureille

    Farmari Suomen Maatalousnäyttely alkaa huomenna torstaina Mikkelissä. Nelipäiväinen näyttely Mikkelin raviradan alueella on vuoden suurin kotimainen maatalousalan tapahtuma. Pääosissa ovat suomalainen ruoka, maatalouden osaaminen sekä vireä ja elinvoimainen maaseutuyrittäjyys. Näyttelyyn odotetaan 85 000 kävijää. Varsinaisen näyttelyn lisäksi avoinna on 23 retkikohdetta Itä-Suomesta. Farmarin kotieläinosastolla näkee maatilan asukkeja lypsylehmistä alpakoihin ja työnäytöksissä tutustutaan hevosenkengän taontaan sekä

Kaikki jutut