Siirry sisältöön

Lepän kukinta

Jaa artikkeli

Radiossakin se tänään kerrottiin, että lepän kukinta on alkamassa, jos ilmat tästä lämpenevät. Se merkitsee sitä, että siitepölylle allergisten piinaviikot alkavat.
Myös lämpimien etelätuulien mukana siitepölyä kulkeutuu meille, vaikka kukinnat täällä eivät olisikaan vielä vauhdissa. Lepän kukinta-aika siirtyy sitä myöhäisemmäksi, mitä pohjoisemmaksi mennään.

Kemin seudulla syntyneenä ja asuneena tiedän kokemuksesta, että siellä kevät tulee noin kuukausi myöhemmin ja vastaavasti syksy kuukausi aikaisemmin kuin täällä ”Suomen etelässä” eli Hangossa.

Suomessa kasvavat tervaleppä ja harmaaleppä. Niiden kukinnot ovat pitkulaisia norkkoja. Ihmisille allergiaoireita aiheuttaa hedenorkoista leviävä siitepöly.
Emikukinnot muuttuvat vanhetessaan tummanruskeiksi ja koviksi siemenpesiksi, mitkä muistuttavat ulkonäöltään männyn käpyjä. Runsaan sentin mittaiseen käpyyn eli siemenkotaan kehittyy pieniä ruskeita siemeniä.

Lepät kasvavat nopeasti, kestävät kovaa tuulta ja sietävät hyvin saasteita. Leppien lehtiä, kuorta ja urpuja on käytetty kankaiden ja nahan värjäämiseen. Urpuja käytettiin myös lääkkeenä ja lepänkävyistä keitettiin teetä. Hirvet ja muut nisäkkäät eivät yleensä syö lepän lehtiä, sillä lehtien sisältämät alkaloidit aiheuttavat kitkerää makua.

Leppäpuu on punertavaa ja melko pehmeää, mistä johtuen tikat mielellään tekevät pesäkolonsa lepän runkoon. Leppää on monen saunojan pyllyn alla laudelautoina. Kotitaloudessa leppää käytetään polttopuuna ja sitä pidetään parhaana puulajina kalan ja lihan savustamiseen. Puutarhassa harmaaleppä soveltuu nopeakasvuisena suojuspuuksi hitaammin kasvaville puille.

Lepästä oli aikoinaan tapana tehdä monia ennustuksia, kuten runsaista hedenorkoista oletettiin hyvää viljasatoa, kun taas ylivuotisten eminorkkojen runsas määrä tiesi huonoa viljasatoa. Uskomustai ei, mutta eivät ne punkitkaan pudottaudu lepän oksilta meidän niskaamme, vaikka meitä niin peloteltiinkin lapsina. Vaikka saattoivat vanhempamme niin luullakin, jos uskomus oli siirtynyt edelliseltä polvelta.

Leppäkuvat on otettu ”kesäaikaan” 29.3.2009.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Pihakalenteri 2027

Pihakalenteri on täällä taas!

Koko puutarhavuosi samoissa kansissa – ajankohtaiset vinkit, tärkeät puutarhatyöt ja omat suunnitelmat kuukaudesta toiseen.

Pihakalenteri on 224-sivuinen, A5-kokoinen pihatarhurin apu, jossa on kierreselkä ja paljon tilaa muistiinpanoille ja piirroksille.

Pihakalenterin ennakkohinta 15.11. asti on 21 €.

Tilaa Pihakalenteri 2027
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Silmät auki, nenä kiinni ja luontoon

    Kevät on vaikeaa aikaa siitepölyallergikoille. Siitepöly yksittää, väsyttää tai laittaa nenän valumaan. Jos suinkin mahdollista, kannattaa luontoon silti suunnistaa ihailemaan kevääseen heräävien puiden kauneutta. Lääkkeet esiin ja lenkille. Yksi tämän hetken kauneimpia puitamme on tervaleppä. Se lehdet ovat puhkeamassa eteläisimmässä Suomessa. Rantoja kehystää vielä hetken kauniin violettiin vivahtava lepän oksasto ja harmaat, elefanttimaiset rungot ennen…

  • Syksy päättyy pensashanhikkien ja astereiden kukintaan

    Pihojen ja puutarhojen syksy on värikäs sateista huolimatta. Ruskan värjäämien puiden ja pensaiden lisäksi pihoilla kukkivat syyskuun nimikkokasvit pensashanhikit ja asterit. Pensashanhikkien kukinta on alkanut jo kesäkuun lopulla ja jatkuu runsaana talven tuloon asti. Myös monivuotiset asterit kestävät hyvin yöpakkasten puraisut. Sini- ja punasävyiset kukat hehkuvat hillitysti siihen saakka, kun lumi peittää tummanvihreät versot. Pensashanhikit…

  • Pihan keväiset esikot

    Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.

  • Syyssahramin kukinta ilahduttaa vielä syksyn ja talven rajalla

    Mitäs ihanaa väriä pudonneiden lehtien kattamassa kukkapenkissä pilkottaa? Syyssahramejahan (Crocus speciosus) siellä! Nämä noin viisitoistasenttiset syysihmeet kuuluvat kauneimpiin pieniin yllätyksiin, joita puutarhuri voi toivoa maasta lämpimän syksyn mittaan nousevan. Tiukoilta kääröiltä avautuvat kukkasävyt – herkkä siniliila yhdistettynä tuliseen oranssiin – luovat viehättävän värinäyn ruskean suuntaan kääntyneessä maisemassa. Kasvin ulkomuoto muistuttaa talvenarempaa sukulaistaan maustesahramia (C. sativus).…

Uusimmat jutut

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…

  • Yli sata uudentyyppistä raparperikantaa

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…

  • ’Mannerheimin Omena’ on löytynyt

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…

Kaikki jutut