Siirry sisältöön

Lepän kukinta

Jaa artikkeli

Radiossakin se tänään kerrottiin, että lepän kukinta on alkamassa, jos ilmat tästä lämpenevät. Se merkitsee sitä, että siitepölylle allergisten piinaviikot alkavat.
Myös lämpimien etelätuulien mukana siitepölyä kulkeutuu meille, vaikka kukinnat täällä eivät olisikaan vielä vauhdissa. Lepän kukinta-aika siirtyy sitä myöhäisemmäksi, mitä pohjoisemmaksi mennään.

Kemin seudulla syntyneenä ja asuneena tiedän kokemuksesta, että siellä kevät tulee noin kuukausi myöhemmin ja vastaavasti syksy kuukausi aikaisemmin kuin täällä ”Suomen etelässä” eli Hangossa.

Suomessa kasvavat tervaleppä ja harmaaleppä. Niiden kukinnot ovat pitkulaisia norkkoja. Ihmisille allergiaoireita aiheuttaa hedenorkoista leviävä siitepöly.
Emikukinnot muuttuvat vanhetessaan tummanruskeiksi ja koviksi siemenpesiksi, mitkä muistuttavat ulkonäöltään männyn käpyjä. Runsaan sentin mittaiseen käpyyn eli siemenkotaan kehittyy pieniä ruskeita siemeniä.

Lepät kasvavat nopeasti, kestävät kovaa tuulta ja sietävät hyvin saasteita. Leppien lehtiä, kuorta ja urpuja on käytetty kankaiden ja nahan värjäämiseen. Urpuja käytettiin myös lääkkeenä ja lepänkävyistä keitettiin teetä. Hirvet ja muut nisäkkäät eivät yleensä syö lepän lehtiä, sillä lehtien sisältämät alkaloidit aiheuttavat kitkerää makua.

Leppäpuu on punertavaa ja melko pehmeää, mistä johtuen tikat mielellään tekevät pesäkolonsa lepän runkoon. Leppää on monen saunojan pyllyn alla laudelautoina. Kotitaloudessa leppää käytetään polttopuuna ja sitä pidetään parhaana puulajina kalan ja lihan savustamiseen. Puutarhassa harmaaleppä soveltuu nopeakasvuisena suojuspuuksi hitaammin kasvaville puille.

Lepästä oli aikoinaan tapana tehdä monia ennustuksia, kuten runsaista hedenorkoista oletettiin hyvää viljasatoa, kun taas ylivuotisten eminorkkojen runsas määrä tiesi huonoa viljasatoa. Uskomustai ei, mutta eivät ne punkitkaan pudottaudu lepän oksilta meidän niskaamme, vaikka meitä niin peloteltiinkin lapsina. Vaikka saattoivat vanhempamme niin luullakin, jos uskomus oli siirtynyt edelliseltä polvelta.

Leppäkuvat on otettu ”kesäaikaan” 29.3.2009.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Silmät auki, nenä kiinni ja luontoon

    Kevät on vaikeaa aikaa siitepölyallergikoille. Siitepöly yksittää, väsyttää tai laittaa nenän valumaan. Jos suinkin mahdollista, kannattaa luontoon silti suunnistaa ihailemaan kevääseen heräävien puiden kauneutta. Lääkkeet esiin ja lenkille. Yksi tämän hetken kauneimpia puitamme on tervaleppä. Se lehdet ovat puhkeamassa eteläisimmässä Suomessa. Rantoja kehystää vielä hetken kauniin violettiin vivahtava lepän oksasto ja harmaat, elefanttimaiset rungot ennen

  • Syksy päättyy pensashanhikkien ja astereiden kukintaan

    Pihojen ja puutarhojen syksy on värikäs sateista huolimatta. Ruskan värjäämien puiden ja pensaiden lisäksi pihoilla kukkivat syyskuun nimikkokasvit pensashanhikit ja asterit. Pensashanhikkien kukinta on alkanut jo kesäkuun lopulla ja jatkuu runsaana talven tuloon asti. Myös monivuotiset asterit kestävät hyvin yöpakkasten puraisut. Sini- ja punasävyiset kukat hehkuvat hillitysti siihen saakka, kun lumi peittää tummanvihreät versot. Pensashanhikit

  • Pihan keväiset esikot

    Esikot kuuluvat puutarhan kevääseen siinä kuin sipulikukatkin. Esikot sopivat pihassa kaikkialle: lehtipuiden alle pensasryhmien reunamille niitylle ruusutarhaan perennapenkkiin kivikkotarhaan sekä terassin tai kuistin ruukkuihin.

  • Syyssahramin kukinta ilahduttaa vielä syksyn ja talven rajalla

    Mitäs ihanaa väriä pudonneiden lehtien kattamassa kukkapenkissä pilkottaa? Syyssahramejahan (Crocus speciosus) siellä! Nämä noin viisitoistasenttiset syysihmeet kuuluvat kauneimpiin pieniin yllätyksiin, joita puutarhuri voi toivoa maasta lämpimän syksyn mittaan nousevan. Tiukoilta kääröiltä avautuvat kukkasävyt – herkkä siniliila yhdistettynä tuliseen oranssiin – luovat viehättävän värinäyn ruskean suuntaan kääntyneessä maisemassa. Kasvin ulkomuoto muistuttaa talvenarempaa sukulaistaan maustesahramia (C. sativus).

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Pääkirjoitus 4/2017: Istutetaan puu

    Livahtiko kevät ohi lämmintä odotellessa? Samalla saattoi jäädä puiden ja pensaiden taimet ostamatta. Ei hätää, sillä astiataimien hyvää istutusaikaa on koko kesä. Näin vakuuttaa taimikaupan ammattilainen Pirjo Liimatainen sivulla 50 alkavassa artikkelissa. Taimen istuttamiselle on paljon hyviä syitä. Tapahtuman voi liittää syntymäpäivän tai minkä tahansa juhlan tai kokoontumisen yhteyteen. Näin se jää monien ihmisten mieliin

  • Poiminta nro:sta 3/2017: Säntillinen omakotipiha Savossa

    Anja ja Mikko Kourusen piha on rakennettu tavanomaiselle tontille. Piha osoittaa sen, että kauniin pihan luominen ei ole ympäristöstä kiinni, vaan siihen tarvitaan kiinnostusta, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä. Piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti vuonna 2016. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2017.   Kouruset rakensivat omakotitalon vuonna 1977 Kuopion pohjoispuolelle Siilinjärvelle. Osoitteena on Suruttomankierto,

Kaikki jutut