Siirry sisältöön

Kuningasosterin viljely onnistuu Virossa

Jaa artikkeli

Eteläeurooppalaisten sieniasiantuntijoiden suosima gourmet-sieni Kuningasosteri (King Oyster) on suurelle yleisölle harvinaista herkkua. Sitä löytyy luonnosta vain harvoin ja vaativista viljelyolosuhteista johtuen vain harvat sienifarmitkaan viljelevät sitä Euroopassa. Suomalaisomisteinen, Virossa toimiva yritys Fungi Farm OU on nyt kehittänyt uuden puhtaan viljelymenetelmän, jolla sienen tuottaminen onnistuu ympäri vuoden.

Sieni tuotetaan hygieenisessä viimeisintä sienituotantoteknologiaa edustavassa kasvatuslaitoksessa. Viljelymenetelmä ei kuitenkaan nostanut sienen hintaa pilviin, sillä 72 prosenttia Fungi-Farmin omaan kuluttajatutkimukseen osallistuneista piti uutuussienen hintaa sopivana tai edullisena.

Kuningasosteri kuuluu Pleurotus-sukuun ja sen alkuperämaa on Unkari. Koko sieni on hyödynnettävissä, sillä myös sen jalka on syötävä ja mehukas. Maku ja aromi on herkullisen pähkinäinen.

Keittiömestari suosittelee

Keittiömestarit pitävät Kuningasosterista hienon maun ja aromin, kiinteyden sekä monipuolisuuden vuoksi. Sieni on helppokäyttöinen ja sopii kaikkeen ruuanlaittoon.

Kuningasosterin kiinteys mahdollistaa hyvin kuljetuksen ja sen säilyvyys kylmätiloissa on vähintään kaksi viikkoa. Sienen kosteuspitoisuus on alhainen, minkä vuoksi se kutistuu kypsennettäessä vain vähän. Sieni säilyttää vaalean värinsä myös kypsennettäessä.

Sienissä terveellisiä yhdisteitä

Kuningasosteri sisältää monia ihmiselle välttämättömiä ravintoaineita, mineraaleja, hivenaineita, vitamiineja, ravintokuituja ja terveyttä edistäviä aineita. Myös sen rasva- ja energiapitoisuus on matala.

Kuningasosterista ja muista sienistä on tutkimuksissa löydetty bioaktiivisia aineita, joilla on havaittu veren kolesterolia alentavaa vaikutusta. Sienissä on havaittu olevan myös aineita, joilla saattaa olla veren sokeria, verenpainetta ja immuniteettia sääteleviä ja syöviltä estäviä vaikutuksia.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Virossa varastointia kestäviä omenalajikkeita

    Pollin puutarhainstituutti Virossa harjoittaa laajaa hedelmäpuiden lajikekoetoimintaa. Virossa omenan kotitarveviljely on merkittävää, mutta myös kaupallinen tuotanto on Neuvostoliiton jälkeisen notkahduksen jälkeen pääsemässä kasvuun. Virossa on tarjolla kevääseen säilyviä talviomenalajikkeita, kun meidän talvilajikkeemme, Lobon, varastointikestävyys päättyy jouluun. Kaakkois-Suomen ja Hämeen hedelmä- ja marjaviljelijät kävivät tutustumassa naapurimaan tuotantoon syyskuun 20.-21. päivinä, jolloin omenoiden korjuu alkoi olla lämpimän

  • Luomuvihannesten viljely teollisuudelle onnistuu

    Luomuvihannesten laajamittainen tuotanto teollisuuden raaka-aineeksi edellyttää tehokkuutta, toimitusvarmuutta ja korkeaa laatua. MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Kuopion yliopiston ja Pyhäjärvi-instituutin hankkeet osoittivat, että viljelyn hankalimmat haastajat – riittävä ravinteiden saanti sekä satoa uhkaavat rikkakasvit ja tuholaiset – ovat hallittavissa. Aihetta käsittelevä seminaari on tänään Jokioisilla. Luomukukkakaalin sato oli yhtä korkea ja laadukas kuin tavanomaisessa tuotannossa

  • Maatiaiskasvien makuun pääsee jo syyskylvöillä

    Maatiaiskasvien suosio kasvaa yhtä tahtia uuden viljelyinnostuksen myötä. Maatiaisten ja muiden vanhojen, kulttuurisesti arvokkaiden alkuperäislajikkeiden eteen vuosikymmeniä työskennelleitä Hyötykasviyhdistystä ja Maatiainen ry:tä kehitys ilahduttaa, sillä viljeleminen on ainoa keino pitää vanhat lajikkeet hengissä. Maatiaisen makuun pääsee kylvämällä vielä tänä syksynä maahan esimerkiksi talvivalkosipuli Aleksandraa, jota on viljelty Suomessa lähes sata vuotta. Alun perin Pietarista tuotu

  • Vuoden 2009 vihannes on kurkku

    Kasvihuone- ja avomaakurkku ovat todennäköisesti peräisin Afrikasta. Sieltä kurkku on kauan sitten siirtynyt Aasian puolelle, missä kurkun geneettinen kehitys on jatkunut. Viljellyn kurkun kantamuotoa esiintyy luonnossa Pohjois-Intiassa Himalajan vuoriston etelärinteillä. Kantamuodon (Cucumis sativus ssp. agrestis) hedelmät ovat pieniä ja jokseenkin karvaan makuisia. Kurkku on ollut ihmisravintona käytössä koko ihmiskunnan historian ajan. Intiassa kurkku on ollut

Kaikki jutut