Siirry sisältöön

Kasvimaa on runsaimmillaan keskikesällä. Pinaattia ja mangoldia voi jo napsia keittiöön, kesäkurpitsa röyhistelee lehtiään, kurkunvarret ovat alkaneet viipottaa ohi penkkiensä ja perunamaa kukoistaa. Vehreä kasvimaa on komea. Mutta jotain väriä se kyllä kaipaisi.

Hyötytarhan väripalettia laajennetaan kukkasin. Kukat ilahduttavat puutarhuria ja ohikulkijaa, minkä lisäksi ne houkuttelevat paikalle elintärkeitä pölyttäjiä: perhosia, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Kukkapenkin voi sijoittaa kasvimaan laidoille, mutta kukilla voi myös jakaa, reunustaa ja luoda korkeuseroja.

Yrttiympyrässä kukkivat ensin mäkimeirami, laventeli ja iisoppi, myöhemmin salvia.

Kukkapenkki kasvimaan reunoille

Perinteinen tapa tuoda kukkaloistoa kasvimaalle on laatia selkeät kukkapenkit, joihin istutetaan erilaisia koristekasveja. Perennoja ja sipulikasveja suosimalla kukkapenkit ilahduttavat vuodesta toiseen.

Kukkapenkki on hyvä suunnitella niin, että kukintaa riittää koko kasvukaudeksi. Kun yksi kuihtuu, toinen aloittaa. Keväällä mustasta maasta nousevat ensimmäiset krookukset, tulppaanit ja narsissit, joita juuri heränneet pörriäisetkin etsivät. Myöhemmin ihastuttavat esimerkiksi oranssinpunaiset tulikellukat (Geum coccineum ’Borisii’), kultaiset kesäkullerot (Trollius chinensis) ja muhkeat pionit. Syksymmällä kukkimisvuoro siirtyy piiskuille (Solidago), syysmaksaruoholle (Hylotelephium spectabile) ja auringonhatulle (Echinacea purpurea).

Kukkiva kasvimaa näyttää hyvinvoivalta, runsaalta ja iloiselta. Samalla kukat houkuttelevat kasvien kaipaamia pölyttäjiä.

Runsautta saadaan suosimalla erikokoisia kasveja. Penkin reunoille sopii esimerkiksi heleän sinisenä pitkään kukkiva piiankieli (Echium plantagineum), jonka seasta nousee tuliunikkoja (Eschscholzia californica). Puiden juurille ja kivikkoon tuodaan väriä maata peittävillä maksaruohoilla (Sedum) ja suikeroalpilla (Lysimachia nummularia).

Kukkapenkeillä voi reunustaa halutessaan vaikka koko kasvimaan. Tai ainakin osan siitä, sillä reunoille kannattaa sijoittaa myös korkeaksi kasvavat hyötykasvit, kuten vadelmapensaat, marjapensaat ja maa-artisokat. Sijoita korkeat kasvit niin, että aurinko pääsee paistamaan esteettömästi hyötytarhaan. Varjoisimpaan nurkkaan sopii tuoksuvadelma (Rubus odoratus), jonka vaaleanpunaiset kukat ovat hurmaavan romanttiset.

Vihannesten väliin ja aitauksiksi

Kesäkukkia voi sijoittaa myös hyötykasvien sekaan. On hauskan näköistä, kun samassa penkissä kasvavat vihannekset erotetaan toisistaan kukkasin. Salaatin ja pensaspapujen välistä voi kurkistaa vaikkapa kehäkukkia, sinisiä ruiskukkia, orvokkeja tai malvaa. Maissien lomassa kasvavat auringonkukat ovat paitsi hauskan näköisiä, myös niitä voimistavia.

Kasvimaan varjoisimpaan nurkkaan sopii kukkapenkki, jossa kasvaa tarha-alpia ja samettikukkaa. Syysmaksaruohot odottavat vielä kukinta-aikaansa.

Syötävät kukat sopivat idealtaankin kasvimaalle, mutta kesäkukkia voi lisätä muutenkin vihannesten joukkoon. Myrkylliset kasvit on kuitenkin paras pitää selkeästi erillään. Esimerkiksi narsissit on hyvä sijoittaa kauas syötävästä kiinansipulista, etteivät niiden samankaltaiset lehdet mene vahingossakaan sekaisin.

Kumppanuuskasvimenetelmässä naapurikasvit suojelevat ja vahvistavat vihanneksia. Suosituimpiin suojelijakasveihin kuuluvat samettikukat (Tagetes), jotka erittävät juurillaan rikkipitoista ainetta ja pitävät siten ötökät loitolla. Samalla niiden väriloisto on juuri sitä, mitä vihreä kasvimaa kaipaa. Samettikukkia on helppo lisätä myös pistokkaista, ja värivaihtelua saadaan suosimalla eri lajikkeita. Värisävyt ulottuvat kirkkaan keltaisesta oranssiin ja syvän tummanpunaiseen.

Reunustuksia, aitauksia ja yrttiympyröitä

Yrteistä ja kukista voi tehdä myös reunustuksia tai kokonaisia aitauksia herkille vihanneksille. Matalana pensaana kasvava kääpiösamettikukka eli maustesamettikukka (Tagetes tenuifolia) sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Liilakukkainen puolanminttu (Mentha pulegium) pitää puolestaan etanat loitolla ja pitkään kukkivana houkuttelee pölyttäjiä. Myös timjamista (Thymus vulgaris) saa hienon aidanteen. Sen valkoiset kukat ovat pienet, mutta sitäkin viehättävämmät.

Isommassa hyötytarhassa vihannespenkkien väliin mahtuu kokonainen rivi kukkia.

Yrtit tuovat hyötytarhaan kukkaloiston lisäksi tuoksuja. Osan lajeista voi kerätä yhteen yrttiympyräksi. Apuna voi käyttää kärrynpyörää, tai ainakin ottaa siitä ideaa. Ympyrä on hyvä reunustaa isohkoilla kivillä, tiilillä tai puupölleillä, jotta kasvit eivät leviäisi liikaa.

Ympyrän lohkoihin sijoitetaan eri yrttejä. Kukkia suosittaessa etusijalle pääsevät salvia, iisoppi, mäkimeirami eli oregano ja laventeli. Myös ruohosipuli kukkii kauniisti. Sijoittelussa on hyvä ottaa huomioon kunkin yrtin kasvutapa. Osa kasvaa korkeiksi, osa lähtee helpommin leviämään. Etenkin minttu on hyvä kasvattaa erillään, niin mielellään se ottaa tilan toisilta.

Timjamin eli tarha-ajuruohon kukat ovat pienet, mutta kauniit. Varpumainen kasvi sopii myös aidanteiksi.

Väriläiskiä

Iloisesti kukkivia yksivuotisia kasveja saa lisätä hyötytarhaan myös erillisiksi väriläiskiksi. Tarhuri voi roiskaista siemeniä ja taimia kasvimaalleen kuin taidemaalari Jackson Pollock konsanaan ja katsoa, mitä sieltä nousee. Niinhän luontokin toimii: kurkkuyrtti (Borago officinalis) valitsee yleensä oman paikkansa kasvimaalta, ja jollei paikka ole kerrassaan sopimaton, sen voi antaa olla juuri siinä. 

Säntillisempi, mutta kukilla mielellään maalaileva puutarhuri toimii suunnitelmallisemmin ja tekee hyötytarhaan väriläiskäsaarekkeita, jotka varataan kesäkukille. Ne voivat olla myös siirreltäviä ruukkuja tai puuastioita, joissa viihtyvät daaliat (Dahlia), tupsulaventelit (Lavandula stoechas) ja lobeliat.

Korkeuseroja saadaan laittamalla tukia köynnöstäviä kasveja varten. Köynnöskrassi (Tropaeolum majus) kiipeää mielellään, samoin ruusupapu (Phaseolus coccineus), mustasilmäsusanna (Thunbergia alata) ja kärhöt (Clematis). Niistä saa hienot katseenvangitsijat kasvimaalle.

Kruunusuvikakkara eli vihanneskrysanteemi (Chrysanthemum coronarium, Glebionis coronata) on syötävä kasvi, jonka lehtiä käytetään etenkin itäaasialaisessa keittiössä. Helppohoitoista kasvia voi kylvää hyötytarhaan myös sen vaaleankeltaisten kukkien vuoksi. Kasvusto pidetään matalana poistamalla kukkanuppuja, mutta muuten sen annetaan kukkia runsaana. Kukkia riittääkin myöhään syksyyn.

Auringonhatut kukkivat loppukesällä. Vanha lääkeyrtti sopii hyvin kasvimaallekin.
Oranssien ja punaisten kukkien seuraksi kasvimaalle sopii liilakukkainen sulkapiiska (Perovskia atriplicifolia), jota kutsutaan myös venäläiseksi laventeliksi.
Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *