Siirry sisältöön

Kosteikot kunniaan

Jaa artikkeli

Osmankäämit koristavat pellon laitaa. Kosteat ojat ja lammet ovat tärkeitä paikkoja sammakoille, hyönteisille sekä niitä syöville isommille otuksille.

Kaupungeissa ei valitettavasti kosteikkojen tärkeyttä ymmärretä. Ojat siirretään betonisiin kanaviin, jotteivät näyttäisi epäsiisteiltä. Tälläkin hetkellä Espoossa on päätetty Monikonpuron täytöstä ja siirtämisestä betoniseen uomaan ja osittain myös betoniputkeen. Mallia on otettu Euroopan suurkaupungeista.

Jos tosissaan halutaan katsoa eteenpäin, ei kaupunkien suunnittelussa pitäisi tyytyä muissa maissa jopa satoja vuosia sitten keksittyihin malleihin, jotka sittemmin on huomattu huonoiksi. Tulvat niillä kaupunkialueilla, joissa ojat ja virrat on siirretty betonikanaviin, riesaavat jatkuvasti. Kun sataa, vesi kohisee katoilta ränneihin, siitä kovaa vauhtia edelleen viemäreihin ja kanaviin. Jos sadevedellä ei ole mahdollisuutta imeytyä maahan missään vaiheessa, kohoaa kanavien pinta nopeasti ja tulvii yli äyräiden.

Onkin harmillista, että meillä seurataan sellaista esimerkkiä, joka on jo vanhentunut. Betoniset puronuomat eivät ole kestävän kehityksen mukaisia. Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että sen mukaan rakentaen ja toimien jätämme tuleville sukupolville perinnön, joka tukee luontoa ja sen monimuotoisuutta. Monikonpurossa elää tällä hetkellä runsas kalakanta. Monikonpuron kalat tuskin tulevat nauttimaan elämästään putkessa.

Sadevedet voidaan johtaa toisinkin. Saksan ja Hollannin kaupunkialueille on viime aikoina rakennettu lampia ja puroja, joihin vedet talojen katoilta ja teiltä kerätään. Sellaisissa kosteikoissa viihtyvät sudenkorennot ja kurjenmiekat, sammakot ja ennen kaikkea lapset.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kylvä kasvihuoneeseen – hyötytarhassa koittaa esikasvatusaika

    Keväällä kasvihuoneessa tuoksuvat multa ja nuoret tomaatintaimet. Kasvin elämän seuraaminen siemenestä satoon on koukuttavan palkitsevaa. Aikaisimmat kylvöt pitkää esikasvatusta vaativille kasveille tehdään jo tammi–maaliskuussa kodin ikkunalaudalle tai kasvivalojen alle, sillä harvalla on käytössään talvikuukausina lämmitettävää kasvihuonetta. Kylväessä on hyvä tutustua siementen itämisaikoihin ja taimien kasvatusaikaan. Lisäksi tarkkaillaan kevään etenemistä, jotta osataan ajoittaa kylvöt oikeaan hetkeen. Asuinpaikan kasvuvyöhyke vaikuttaa luonnollisesti asiaan – siemenpussien yleisohjeet

  • Hyötykasvit tulevat puutarhojen paraatipaikoille

    Hyötykasvien istuttaminen on noussut trendiksi Suomessakin, kertoo Taimistoviljelijät ry. Vanhoissa puutarhakulttuurin maissa, kuten Englannissa ja Saksassa, hyötykasviviljely on myös voimissaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Etelä-Suomen taajamissa hyötyviljely väheni selvästi 1960-luvulta alkaen. Katsottiin helpommaksi ostaa kaikki elintarvikkeet kaupasta. Nyt viljelypalstoja ei enää riitä kaikille halukkaille, myymälöiden hedelmäpuu- ja marjalajikkeiden valikoima on monipuolisempi kuin koskaan ja parveke- ja

  • Kasvihuoneen kevät

    Säiden lämmetessä herää kasvihuone nopeasti talvihorroksestaan. Saattaa olla, että huoneen sisällä vihertää jo siinä vaiheessa, kun jäätyneen ulko-oven saa vihdoin avattua. Kasvihuoneen kevätkausi pyörähtää käyntiin suursiivouksella. Työn määrä ja laatu määräytyvät sen mukaan, millainen kasvihuone on kyseessä ja mihin kuntoon se syksyllä jäi. Siivottukin tomaattihuone raikastuu reippaasta tuuletuksesta. Puhdasta ja kuohkeaa Ensin kannetaan pois kaikki

  • Houkuttele perhoset pihaasi oikeilla kasveilla

    Perhoset tuovat lisäväriä ja elävyyttä puutarhaan. Istuttamalla sopivia kasveja perhoset viihtyvät pihassa keväästä syksyyn asti. Hyvät houkutuskasvit saavat myös harvinaiset vaeltajat pysähtymään ruokailutauolle. Pysyvyyttä perhospuutarhaan saadaan istuttamalla monivuotisia kasveja koko kesän kukkiviksi ryhmiksi. Pensaista ehdottomasti parhaimpia perhoskasveja ovat pihasyreeni ja kuusamat. Suuressa syreeni-istutuksessa on niin paljon kukkia, että esimerkiksi vaeltavat kiitäjät voivat jäädä päiväkausiksi ruokailemaan.

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Pääkirjoitus 4/2017: Istutetaan puu

    Livahtiko kevät ohi lämmintä odotellessa? Samalla saattoi jäädä puiden ja pensaiden taimet ostamatta. Ei hätää, sillä astiataimien hyvää istutusaikaa on koko kesä. Näin vakuuttaa taimikaupan ammattilainen Pirjo Liimatainen sivulla 50 alkavassa artikkelissa. Taimen istuttamiselle on paljon hyviä syitä. Tapahtuman voi liittää syntymäpäivän tai minkä tahansa juhlan tai kokoontumisen yhteyteen. Näin se jää monien ihmisten mieliin

  • Poiminta nro:sta 3/2017: Säntillinen omakotipiha Savossa

    Anja ja Mikko Kourusen piha on rakennettu tavanomaiselle tontille. Piha osoittaa sen, että kauniin pihan luominen ei ole ympäristöstä kiinni, vaan siihen tarvitaan kiinnostusta, ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä. Piha oli Paras Piha -kilpailun finalisti vuonna 2016. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2017.   Kouruset rakensivat omakotitalon vuonna 1977 Kuopion pohjoispuolelle Siilinjärvelle. Osoitteena on Suruttomankierto,

Kaikki jutut