Tänä vuonna ollaan saatu nauttia ihanan lumisesta talvesta. Toisten mielestä vähän liiankin pitkään, toisten mielestä juuri sopivasti. Mutta kaunista se on ollut, sitä ei kai käy kieltäminen. Väriä yleiseen valkoisuuteen ovat tuoneet kanervat, jotka ovat säilyneet hyvin aina huhtikuulle asti. Tämä pieni tuokiokuva on otettu pääsiäisen lumipyryjen aikaan.
Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Kanervat ovat kauniita luonnossa kukkiessaan syyskesällä, mutta niin ne ovat puutarhassakin. Ihanaa, että niiden monen sävyisiä lajikkeita tuodaan runsaasti Suomeen. Meillä ei taida olla vielä kanervan kotimaisia lajikkeita, mutta se lienee vain ajan kysymys. Ihan tavallisesta ruokakaupastakin löytyy nyt niin nätti sortimentti, että eihän näitä voi vastustaa. Ruukuissa luki jopa lajikenimet! Istutin muutaman eri sävyisen
Miten mukava onkaan tulla talvisaikaan kotiin tai vierailulle, kun ovenpielet on koristeltu hurmaavilla kanerva-asetelmilla! Olivat ne sitten itse tehtyjä tai valmiina ostettuja, ihania kaikki tyynni. Samaa kauneutta löytyy myös hautausmailta. On upean näköistä, kun miltei jokaisesta hautaa koristavat sievät kranssit, havut ja marjapuuron väriset kanervat. Suomessa ollaan tällaisissa asioissa aika joustavia. Esimerkiksi Ranskassa tai Japanissa
Pohjolan talvea katsellessa ei voi olla ihailematta luontoa: kaiken tämän lumen alta ponnistaa taas kohta elämä! Siellä ne nukkuvat, kukat, kasvit, yrtit, ja heh, rikkaruohot odottamassa kevättä. Ja että se tekee tällaisia ilmiöitä, kuurapartoja puitten oksille! Merkitsin kepeillä, mihin olen istuttanut mitäkin. Tässä pitäisi nostaa päätään muutaman kuukauden päästä sulkavaleangervot ja paikkaansa vielä etsivä kärhö.
Suurten lumisateiden jälkeen maisema on kuorruttunut monilla hauskoilla muodoilla. Tutut näkymät niin puutarhassa kuin vaikkapa metsässäkin avautuvat uudenlaisina ja mielikuvituksekkaina. Ajatukset lennähtävät helposti muumilaaksomaisiin talvitunnelmiin, joissa Muumipeikko heräsi talviuniltaan ja näki kotilaaksonsa ihmetyttävässä lumiasussa. Valkea lumivaippa korostaa kasvien siluettejä, kuten herkästi ja japanilaistyylisesti kaartuvia pensasangervonvarsia tai massiivisia vanhojen puiden vänkyräoksia. Pensastoihin ja esimerkiksi marjakuusten oksistojen
Sinikukkaiset valeunikot ihastuttavat puutarhassa ja ovat viihtyessään luotettavia perennoja. Viileähkö kesämme ja luonnostaan hapan maaperämme sopivat valeunikoille hyvin. Pieni oikuttelukin sallitaan näille pihan kaunottarille.
Kevään odotus on puutarhaihmisille välillä tuskallista. Aika tammi-maaliskuun välillä voi tuntua kovin pitkältä. Onneksi kasvien ja siementen kanssa voi jo puuhastella. Tässä listattuna muutamia talviajan viherpuuhia inspiraatioksi.
Havukasveja ei voi nuorentaa leikkaamalla alas kuten lehtipensaita. Aidaksi tai muotopuiksi istutettuina niitä on kuitenkin saksittava säännöllisesti. Vuorimäntyjä kannattaa typistää, jotta niistä kasvaa tuuheita.
Valkoisen ystäviä on paljon. Valkoinen on puhdas, viaton ja valoa heijastava väri, joka ei muodosta riitasointua minkään muun kanssa. Jos ottaa istutusten suunnitteluun ohjenuoraksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin tyylin, tulee jokaisessa kukkapenkissä olla siveltimenveto mustaa ja valkoista.
Miltä kotipihalla tai mieluisassa puistokohteessa näyttää marrassävyjen ajanjaksona? Puistomaiseman vaihtelevuuteen eri vuodenaikoina on kiinnitetty erityistä huomiota Kotkan Sapokanlahden vesipuistossa.
Jo reilut sata vuotta sitten tasetti oli jouluntuoja. Sen sipuleita hyödettiin kukkaan tulppaanien ja joulukaktusten seuraksi. Pienet, tähtimäiset kukat levittävät ympärilleen huumaavaa tuoksua.
