Taikasanoina sumu ja lämpö
Itämisen kannalta olennaisia seikkoja ovat lämpötila, kosteus ja valo. Itäminen hyötyy korkeasta lämpötilasta. Talvinen huoneilma on kuivaa, joten kylvöksiä sumutellaan ahkerasti.
Miltei kaikki siemenet itävät parhaiten korkeassa ilmankosteudessa, mutta valon suhteen eri lajeilla on erilaisia vaatimuksia. Ne kannattaa tarkastaa siemenpussista.
Taimien kasvuun vaikuttavat sekä valon määrä että laatu. Asuinhuoneessa ongelmaksi nousee usein valon määrään nähden liian korkea lämpötila. Siksi taimet kasvavat helposti pituutta. Nopea pituuskasvu tekee taimien varsista honteloita ja hauraita.
Liian pitkä aika liian vähäisessä valossa muuttaa terhakat taimet kapeiksi varjoiksi. Valoisassa mutta viileässä paikassa taimista kasvaa napakkoja. Jo muutaman asteen lasku lämpötilassa auttaa.
Tarkista myös, että suoraan taimi-ikkunan alapuolella ei ole kuumuutta hohkaavaa, kuivattavaa patteria. Jos käytössä ei ole viileää kuistia tai muuta sopivaa tilaa, kannattaa esikasvatus ennemmin aloittaa liian myöhään kuin enne aikojaan.
Karaisu kannattaa
Ulos taimet istutetaan vasta, kun viimeiset yöpakkaset ovat varmasti ohi. Ulkona maan lämpötila nousee vasta kesäkuussa kymmenen asteen yläpuolelle.
Olosuhteiden muutos onkin taimille melkoinen shokki. Siksi ne toteutetaan muutokseen vähitellen.Jo tunti suorassa auringonpaisteessa voi polttaa taimen, jos se aikaisemmin on tottunut pölyisen ikkunalasin läpi tulleeseen valoon.
Taimet karaistaan ulkoilmaan viemällä ne ensin lyhyiksi ajoiksi ulos puolivarjoon. Aikaa pidennetään vähitellen niin, että lopuksi taimet nostetaan sisälle vain kylmiksi öiksi.
Vanhan kansan nyrkkisääntö on, että kesäkuun kymmenennen päivän jälkeen (tai tuomien kukkiessa) yöpakkasia ei enää juuri esiinny. Silloin taimet vihdoin istutetaan lopullisille kasvupaikoilleen.
(Lue lisää Oma Pihasta 1/2004)
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Maaliskuussa voi kylvää ensimmäiset siemenet ja valmistautua monella tavoin pihan uuteen kasvukauteen. Nyt on aika kylvää rairuoho ja napsia pihalta oksia maljakkoon hyödettäväksi. Lisää keväistä kauneutta saa aikaan narsisseilla, joita löytyy moneen lähtöön. Keltaisissa ruukuissa myytävistä runsaskukkaisista sipuleista on tullut varsinaisia kevätpihojen airuita. Rairuoho ja koivunoksat ehtivät vielä pääsiäiseksi Jotta ruohomätäs olisi pääsiäisenä tuuhea ja
Ihana toukokuun alun lämpö on tänään hellinyt niin kukkia kuin tarhuriakin. Pihanurmelta ponnistaneet krookukset kukkivat runsaina ja kimalaiset ruokailevat niissä ahkerasti. Lämpölavoissa kasvavat jo mukavasti niin salaatit, tillit, retiisit kuin sipulitkin. Parin viikon päästä pääsee jo ehkä omia salaatteja nautiskelemaan. Nyt onkin hyvä aika kylvää paljon tuoretta salaattia kesäksi. Viime kesänä havaitsin että esimerkiksi
