Siirry sisältöön

Havukasveja tarvitsee leikata yleensä harvoin, poikkeuksena havuaidat ja muotopuut. Katkeilleet, paleltuneet ja tautiset versot on toki poistettava, ja sen voi tehdä milloin tahansa. Oksien tasauksiakin kannattaa tehdä, jos havut halutaan pitää säännöllisen muotoisina tai istutustilaan mahtuvina. Yksirunkoisten puiden, kuten kuusten ja pihtojen, mahdolliset kilpalatvat on hyvä poistaa. Puut ovat runkojohteisia eli niillä on yksi selvästi muita vahvempi runkoverso, jonka kasvua kilpaileva latva häiritsee. 

Paras ajankohta havupuiden ja -pensaiden leikkauksille on kevättalvi ennen kasvun alkua tai syksy kasvun päätyttyä. Sään täytyy olla silloin suojainen, lämpötilan plussan puolella. Kesällä voi tehdä pienempiä leikkauksia ja tasauksia. Jos runsaasti pihkaa vuotavista kuusista, männyistä ja pihdoista on poistettava isompia oksia, puuhun jätetään noin viiden sentin mittainen oksatappi. Näin pihka ei valu pitkin runkoa. Kuivuneen tapin voi myöhemmin poistaa.

Nopeakasvuisista kanadantuijan pylväsmäisistä lajikkeista tulee tiheä ja suojaava havuaita, jonka versot kestävät lyhentämistä hyvin.

Havuaita siistiksi 

Havuaita antaa suojaa kaikkina vuodenaikoina. Pitkäikäinen kuusiaita onkin ollut aina suosittu, menestyyhän metsäkuusi koko maassa. Aitataimia istutetaan yleensä kolme metrille. Havuaitaan sopivat myös siperianpihta, tuija, marjakuusi ja jopa kanadanhemlokki. Lehtikuusikin käy aitakasviksi, mutta koska se pudottaa neulaset talveksi, siitä ei saada ympärivuotista suojaa. 

Kuusiaita leikataan kerran vuodessa. Koska vanhasta puuosasta ei puhkea silmuja, vain uusinta, edellisen kesän kasvua voi lyhentää. Leikkaukset aloitetaan jo vuoden tai parin kuluttua aitataimien istuttamisesta. Aidan sivustoille jätetään joka vuosi uutta kasvua pari senttiä. Latvat katkaistaan vasta kun aita on halutun korkuinen, mutta poikkeavan pitkiä latvaversoja voi lyhentää jo aikaisemmin. Kun aita on riittävän korkea, vuosittaisissa leikkauksissa päälle ja sivuille jätetään uutta kasvua muutama sentti. Havuaita kannattaa muotoilla sellaiseksi, että se on ylhäältä hieman kapeampi kuin alhaalta. Näin lumen kasautuminen yläoksille vähenee ja alaoksien valo-olosuhteet paranevat. 

Vuosien mittaan aita vääjäämättä kasvaa leveyttä ja korkeutta, jolloin leikkausurakka saattaa vaatia tikkaita, korokkeita ja muita konsteja. Vanhaa, ränsistynyttä aitaa ei voi nuorentaa, vaan silloin on istutettava uudet taimet ja aloitettava kasvatus alusta. Paikkausistutukset onnistuvat harvoin, sillä aukkoon ei pääse valoa riittävästi ja taimi näivettyy siinä. 

Tavallinen metsämäntykin kasvaa tuuheaksi havupensaaksi vuosikasvaimia typistämällä.

Leikkaamista kestävät 

Marjakuuset, tuijat ja lehtikuuset kestävät leikkaamista kuusta paremmin. Uudet versot lähtevät kasvuun vielä jopa peukalonpaksuisesta vanhasta oksasta. 

Leveäkasvuisia sini-, rohto- ja laakakatajia voi tarvittaessa harventaa ja madaltaa leikkaamalla säilytettävän sivuverson yläpuolelta. Monen metrin korkuisesta havupensaasta ei kannata kuitenkaan poistaa kerralla liikaa, ettei kasvin muoto kärsi. Ahtaissa tiloissa tuijien ja muiden havujen kokoa on syytä rajoittaa leikkaamalla hyvissä ajoin. 

Marjakuusen uudet versot lähtevät kasvuun jopa peukalonpaksuisesta vanhasta oksasta.

Vuorimännyn typistys

Vuorimänty on suosittu havukasvi pihoilla, puistoissa ja muissa julkisissa istutuksissa. Vapaasti kasvavasta vuorimännystä kehittyy vuosien kuluessa ohutrunkoinen, harvaoksainen ja harottava pikkupuu. Kun vuosiversot typistetään eli lyhennetään säännöllisesti, latvuksesta tulee kaunis ja tuuhea. Vuosikasvaimet, alkukesän aikana kasvaneet uudet versot, katkaistaan noin puolesta välistä hieman ennen juhannusta, jolloin ne eivät ole vielä puutuneet ja katkeavat helposti. Toinen tapa on poistaa oksien keskimmäiset, yleensä pisimmät vuosikasvaimet kokonaan. Mitä enemmän vuosikasvaimia leikataan, sitä tiheämpi vuorimännystä tulee. 

Sama keino käy pensassembraan. Tavallisesta metsämännystäkin voi kasvattaa tuuhean havupensaan aloittamalla vuosikasvainten typistämisen taimen istuttamista seuraavana vuonna. 

Vuorimännyn vuosikasvaimet katkaistaan juhannuksen aikoihin.

Muotopuut

Havukasveista on mahdollista tehdä leikkauksilla hauskoja muotopuita, jos saksijalla riittää viitseliäisyyttä ja taiteellista silmää. Muotoiltuina kasvit erottuvat paremmin, eivätkä pensaat haittaa toistensa kasvua. Muotopuiksi sopivat erityisesti metsäkuusi, tuija ja marjakuusi. Esimerkiksi tiheäkasvuisesta timanttituijasta tulee rungollinen pallotuija leikkaamalla alaoksat pois ja muotoilemalla latva pyöreäksi. Muotoilu aloitetaan mahdollisimman varhain, jolloin haluttu malli säilyy ja puut pysyvät tiheinä ja pienikasvuisina. Leikkauspinnatkin ovat pienempiä ja haavat paranevat nopeammin. Akkukäyttöinen pensasleikkuri on kätevä tässäkin puuhassa. 

Leikkaamista hyvin sietävästä tuijasta voi tehdä monenlaisia muotopuita.

Matala- ja tiheäkasvuiset lajikkeet

Havupuiden kääpiölajikkeet kasvavat luonnostaan hitaasti ja pysyvät pienikokoisina ja tuuheina ilman leikkaamistakin. Tutuin lienee kartiovalkokuusi, joka kasvattaa säännöllisen muotoisen ja tiheän latvuston. Pallotuijat jäävät nimensä mukaisesti pyöreiksi, mataliksi pensaiksi. Kääpiövuorimännyn lyhyet neulaset ovat tiheässä ja pituuskasvukin maltillista. Myös kuusista, pihdoista, serbiankuusesta ja mustakuusesta tunnetaan kääpiökasvuisia lajikkeita. 

Tuijista on leikattu kartioita ja metsäkuusesta muotopuutarhan reunakasvi.

Joulupuu ruukussa

Jos kodissa ei ole tilaa perinteiselle joulukuuselle tai sellaista ei haluta hankkia, kasvava ruukkupuu on hyvä vaihtoehto. Neulasetkin pysyvät kiinni paremmin kuin katkaistussa puussa. Ruukkukuusi sopii myös parvekkeelle ja terassille, kunhan se suojataan kevätauringon paahteelta. Ruukkupuita on nykyisin myynnissäkin, mutta taimen voi kaivaa myös omalta maalta tai aloittaa puun kasvattamisen siemenestä. Ruukkupuuta kasvatetaan kuten astiatainta ja ruukun pohjassa tulee olla reiät liian kasteluveden poistamiseksi. Keväisin kuusta muotoillaan mieleiseksi typistämällä edellisen kesän vuosiversoja. Ulkonäköä voi vielä siistiä heinä–elokuussa. Kasvaessaan kuusi tarvitsee isomman ruukun. Lopulta liian isoksi venähtänyt kuusi kannattaa istuttaa puutarhaan. 

Sisällä ruukkukuusen kastelusta on huolehdittava säännöllisesti, jottei puu pääse kuivumaan. Lyhyt aika asuinhuoneessa ei saa lepotilassa olevia silmuja avautumaan, mutta sisätiloissa pidempään oleva kuusi lähtee helposti kasvamaan. Joulun jälkeen ruukkukuusi kannattaakin siirtää melko pian viileälle kuistille, lasitetulle parvekkeelle, autotalliin tai muuhun paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa. Kuusi sietää kylmää hyvin, mutta siirtoa kodin lämmöstä pakkaseen se ei kestä.  

Näin leikkaat

ajankohtatarve/ohje
Douglaskuusi, Pseudotsuga menziesii
kevättalvivähäinen
Hemlokit, Tsugakevättalvivähäinen, mutta sietää
Lehtikuuset, Larixkevättalvi ja kesävähäinen, mutta sietää
Katajat, Juniperus kevättalvi tai loppukesäsopivan oksankulman takaa
Marjakuuset, Taxuskevättalvi ja loppukesäkestää voimakasta leikkausta
Metsäkuusi, Picea abies kevättalvi tai syksy vain uutta kasvua
Metsämänty, Pinus sylvestris kesä vähäinen, voi typistää vuosikasvaimia
Pensassembra, Pinus pumila kesä vuosikasvainten typistäminen
Pihdat, Abies kevättalvi tai syksy vain uutta kasvua
Tuijat, Thuja kevättalvi ja kesä kestää voimakasta leikkausta
Tuivio, Microbiota decussata kevättalvi vähäinen, voi pienentää leikkaamalla
Vuorimänty, Pinus mugo kesä vuosikasvainten typistäminen

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *