Kasvit

03.02.2026

Havukasveille tuuheutta leikkaamalla

Havukasveja ei voi nuorentaa leikkaamalla alas kuten lehtipensaita. Aidaksi tai muotopuiksi istutettuina niitä on kuitenkin saksittava säännöllisesti. Vuorimäntyjä kannattaa typistää, jotta niistä kasvaa tuuheita.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Leena Nurmi

Havukasveja tarvitsee leikata yleensä harvoin, poikkeuksena havuaidat ja muotopuut. Katkeilleet, paleltuneet ja tautiset versot on toki poistettava, ja sen voi tehdä milloin tahansa. Oksien tasauksiakin kannattaa tehdä, jos havut halutaan pitää säännöllisen muotoisina tai istutustilaan mahtuvina. Yksirunkoisten puiden, kuten kuusten ja pihtojen, mahdolliset kilpalatvat on hyvä poistaa. Puut ovat runkojohteisia eli niillä on yksi selvästi muita vahvempi runkoverso, jonka kasvua kilpaileva latva häiritsee. 

Paras ajankohta havupuiden ja -pensaiden leikkauksille on kevättalvi ennen kasvun alkua tai syksy kasvun päätyttyä. Sään täytyy olla silloin suojainen, lämpötilan plussan puolella. Kesällä voi tehdä pienempiä leikkauksia ja tasauksia. Jos runsaasti pihkaa vuotavista kuusista, männyistä ja pihdoista on poistettava isompia oksia, puuhun jätetään noin viiden sentin mittainen oksatappi. Näin pihka ei valu pitkin runkoa. Kuivuneen tapin voi myöhemmin poistaa.

Havuaita siistiksi 

Havuaita antaa suojaa kaikkina vuodenaikoina. Pitkäikäinen kuusiaita onkin ollut aina suosittu, menestyyhän metsäkuusi koko maassa. Aitataimia istutetaan yleensä kolme metrille. Havuaitaan sopivat myös siperianpihta, tuija, marjakuusi ja jopa kanadanhemlokki. Lehtikuusikin käy aitakasviksi, mutta koska se pudottaa neulaset talveksi, siitä ei saada ympärivuotista suojaa. 

Kuusiaita leikataan kerran vuodessa. Koska vanhasta puuosasta ei puhkea silmuja, vain uusinta, edellisen kesän kasvua voi lyhentää. Leikkaukset aloitetaan jo vuoden tai parin kuluttua aitataimien istuttamisesta. Aidan sivustoille jätetään joka vuosi uutta kasvua pari senttiä. Latvat katkaistaan vasta kun aita on halutun korkuinen, mutta poikkeavan pitkiä latvaversoja voi lyhentää jo aikaisemmin. Kun aita on riittävän korkea, vuosittaisissa leikkauksissa päälle ja sivuille jätetään uutta kasvua muutama sentti. Havuaita kannattaa muotoilla sellaiseksi, että se on ylhäältä hieman kapeampi kuin alhaalta. Näin lumen kasautuminen yläoksille vähenee ja alaoksien valo-olosuhteet paranevat. 

Vuosien mittaan aita vääjäämättä kasvaa leveyttä ja korkeutta, jolloin leikkausurakka saattaa vaatia tikkaita, korokkeita ja muita konsteja. Vanhaa, ränsistynyttä aitaa ei voi nuorentaa, vaan silloin on istutettava uudet taimet ja aloitettava kasvatus alusta. Paikkausistutukset onnistuvat harvoin, sillä aukkoon ei pääse valoa riittävästi ja taimi näivettyy siinä. 

Leikkaamista kestävät 

Marjakuuset, tuijat ja lehtikuuset kestävät leikkaamista kuusta paremmin. Uudet versot lähtevät kasvuun vielä jopa peukalonpaksuisesta vanhasta oksasta. 

Leveäkasvuisia sini-, rohto- ja laakakatajia voi tarvittaessa harventaa ja madaltaa leikkaamalla säilytettävän sivuverson yläpuolelta. Monen metrin korkuisesta havupensaasta ei kannata kuitenkaan poistaa kerralla liikaa, ettei kasvin muoto kärsi. Ahtaissa tiloissa tuijien ja muiden havujen kokoa on syytä rajoittaa leikkaamalla hyvissä ajoin. 

Vuorimännyn typistys

Vuorimänty on suosittu havukasvi pihoilla, puistoissa ja muissa julkisissa istutuksissa. Vapaasti kasvavasta vuorimännystä kehittyy vuosien kuluessa ohutrunkoinen, harvaoksainen ja harottava pikkupuu. Kun vuosiversot typistetään eli lyhennetään säännöllisesti, latvuksesta tulee kaunis ja tuuhea. Vuosikasvaimet, alkukesän aikana kasvaneet uudet versot, katkaistaan noin puolesta välistä hieman ennen juhannusta, jolloin ne eivät ole vielä puutuneet ja katkeavat helposti. Toinen tapa on poistaa oksien keskimmäiset, yleensä pisimmät vuosikasvaimet kokonaan. Mitä enemmän vuosikasvaimia leikataan, sitä tiheämpi vuorimännystä tulee. 

Sama keino käy pensassembraan. Tavallisesta metsämännystäkin voi kasvattaa tuuhean havupensaan aloittamalla vuosikasvainten typistämisen taimen istuttamista seuraavana vuonna. 

Muotopuut

Havukasveista on mahdollista tehdä leikkauksilla hauskoja muotopuita, jos saksijalla riittää viitseliäisyyttä ja taiteellista silmää. Muotoiltuina kasvit erottuvat paremmin, eivätkä pensaat haittaa toistensa kasvua. Muotopuiksi sopivat erityisesti metsäkuusi, tuija ja marjakuusi. Esimerkiksi tiheäkasvuisesta timanttituijasta tulee rungollinen pallotuija leikkaamalla alaoksat pois ja muotoilemalla latva pyöreäksi. Muotoilu aloitetaan mahdollisimman varhain, jolloin haluttu malli säilyy ja puut pysyvät tiheinä ja pienikasvuisina. Leikkauspinnatkin ovat pienempiä ja haavat paranevat nopeammin. Akkukäyttöinen pensasleikkuri on kätevä tässäkin puuhassa. 

Matala- ja tiheäkasvuiset lajikkeet

Havupuiden kääpiölajikkeet kasvavat luonnostaan hitaasti ja pysyvät pienikokoisina ja tuuheina ilman leikkaamistakin. Tutuin lienee kartiovalkokuusi, joka kasvattaa säännöllisen muotoisen ja tiheän latvuston. Pallotuijat jäävät nimensä mukaisesti pyöreiksi, mataliksi pensaiksi. Kääpiövuorimännyn lyhyet neulaset ovat tiheässä ja pituuskasvukin maltillista. Myös kuusista, pihdoista, serbiankuusesta ja mustakuusesta tunnetaan kääpiökasvuisia lajikkeita. 

Joulupuu ruukussa

Jos kodissa ei ole tilaa perinteiselle joulukuuselle tai sellaista ei haluta hankkia, kasvava ruukkupuu on hyvä vaihtoehto. Neulasetkin pysyvät kiinni paremmin kuin katkaistussa puussa. Ruukkukuusi sopii myös parvekkeelle ja terassille, kunhan se suojataan kevätauringon paahteelta. Ruukkupuita on nykyisin myynnissäkin, mutta taimen voi kaivaa myös omalta maalta tai aloittaa puun kasvattamisen siemenestä. Ruukkupuuta kasvatetaan kuten astiatainta ja ruukun pohjassa tulee olla reiät liian kasteluveden poistamiseksi. Keväisin kuusta muotoillaan mieleiseksi typistämällä edellisen kesän vuosiversoja. Ulkonäköä voi vielä siistiä heinä–elokuussa. Kasvaessaan kuusi tarvitsee isomman ruukun. Lopulta liian isoksi venähtänyt kuusi kannattaa istuttaa puutarhaan. 

Sisällä ruukkukuusen kastelusta on huolehdittava säännöllisesti, jottei puu pääse kuivumaan. Lyhyt aika asuinhuoneessa ei saa lepotilassa olevia silmuja avautumaan, mutta sisätiloissa pidempään oleva kuusi lähtee helposti kasvamaan. Joulun jälkeen ruukkukuusi kannattaakin siirtää melko pian viileälle kuistille, lasitetulle parvekkeelle, autotalliin tai muuhun paikkaan, jossa ei ole jäätymisvaaraa. Kuusi sietää kylmää hyvin, mutta siirtoa kodin lämmöstä pakkaseen se ei kestä.  

Näin leikkaat

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA

Mainos päättyy