Siirry sisältöön

Henrietta Pitkänen

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.

 

  • Akileijojen aika

    Isoäitien ajoista kasvatettu akileija (Aquilegia) on viehko alkukesän perenna. Vanhemmilla lajikkeilla kukkien värit vaihtelevat kuvan kaunottaren hennosta vaaleanpunasta siniseen ja tummaan liilaan. Englanniksi akileijaa kutsutaan nimellä columbine, sillä ylösalaisin käännettynä kukan muoto muistuttaa yhteen kerääntynyttä kyyhkysparvea. Toinen nimi granny´s bonnet taas viittaa entisajan hattumuotiin. Siemeninä säilyneet akileijat voivat putkahtaa uudelleen esiin esimerkiksi maata muokattaessa. Kasvi

  • Karhunlaukka on alkukesän herkku

      Karhunlaukka (Allium ursinum) maustaa monenlaisia ruokia omaleimaisella, voimakkaalla sipulinmaullaan. Kyseessä on alkukesäinen mauste, sillä karhunlaukkakasvusto kuihtuu pian kukinnan jälkeen. Monivuotinen karhunlaukka viihtyy varjoisassa, hyvämultaisessa paikassa. Yksikin taimi leviää ajan myötä kiiltävänvihreäksi, noin 30 cm korkeaksi kasvustoksi. Kasvi lisääntyy myös siementaimilla. Näihin aikoihin laukkamattoa alkavat koristaa valkoiset, tähtimäiset kukat. Luonnossa kasvi on harvinainen ja rauhoitettu,

  • Luumunkukkia

    Luumupuiden kukinta vetää vertoja kirsikkapuiden keväiselle kauneudelle. Varttuneeseen ´Sinikka´ -luumuun puhkeaa muhkea määrä kukkia, mikä enteilee hyvää satoa syksyllä. ´Sinikka´ -lajikkeen siniset hedelmät ovat muita luumuja pienempiä, makoisia suupaloja. Puu pysyy pienehkönä ja on itsepölytteinen, vaikka toisesta luumupuusta lähettyvillä voi olla lisähyötyä sadon määrälle. Tästä luumusta saa pienellekin pihalle samalla kertaa sekä hyöty- että kukkapuun.

  • Perhoskukkainen tuomipihlaja

    Etsinnässä helppohoitoinen, monenlaisella paikalla kasvava kukkapuu? Sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) on mainio ja nopeakasvuinen ehdokas II-III vyöhykkeelle saakka. Vanhemmiten puumaisiksi kasvavat pensaat ovat kukkiessaan upea pumpulipilvinäky. Yksittäiset kukat tuovat keveydellään mieleen perhosen. Pensasta voi myös ohjata puumaisempaan muotoon leikkaamalla. Avautuvissa lehdissä on herkkä kuparinsävy, ja syksyllä pensaan ruska on piristävää katsottavaa. Marjat kypsyvät syötäviksi loppukesällä.

  • Viehättävät varjohiipat

      Varjohiipat (Epimedium) peittävät vähitellen maan kaunislehtisellä kasvustollaan, joka on keväisin heleänvihreä ja saa syksyisin ruskan sävyjä. Varjohiipoista löytyy sopivia lajeja jopa kuivempaankin varjoon, vaikka mieluiten ne kasvavat lehtomaisella paikalla. Näin toukokuussa kasviin puhkeavat keveät kukinnot. Kuvassa on Epimedium x rubrum, tarhavarjohiippa. Valkovarjohiipan (E. x youngianum ´Nivea´) kukat ovat nimensä mukaisesti lumenvalkeat. Vaaleankeltakukkainen lajike on

  • Jatketaan kevättä rusokirsikoilla

    Roihuvuoren kirsikkapuisto Helsingissä on juuri nyt täydessä kukassa. Viime päivien kesäiset kelit ovat nopeuttaneet rusokirsikkapuiden kukkaanpuhkeamista. Tämä viimevuotinen kuva näyttää, millainen kukkapilvi Roihuvuoren vesitornin juurella odottaa. Puistossa kannattaa vierailla kauempaakin, käynti siellä on kuin minimatka Japaniin, missä kirsikankukkien katseleminen on jokakeväinen, iloinen kokemus. Lisätunnelmaa tarjoaa sunnuntaina 15.5. 2016 järjestettävä hanami-juhla. Osallistua voi myös opastettuun puistokävelyyn

  • Rusokirsikkaista äitienpäivää

    Hurmaavat rusokirsikat (Prunus sargentii) ovat puhkeamassa etelässä kukkaan sopivasti äitienpäiväksi. Uudet, kauniisti punertavat lehdenalut koristavat oksia yhdessä tummanpinkkien nuppurykelmien kanssa. Avautuneissa kukissa näkyy erilaisia vaaleanpunasävyjä, myös sitä herkkää ´kirsikankukanpunaista´, joka hehkuu japanilaisten kirsikkajuhlakuvissa. Rusokirsikka lukeutuu meillä talvenkestävimpiin koristekirsikoihin. Myös syksyllä on luvassa hieno väritys lehtien ruskaantuessa.

  • Viehko lumikello

    Etelässä on koittanut kevään lumikellovaihe. Tavallisten ja kerrattujen lumikellojen lisäksi kukkii myös kaunis Viridapice –lajike. Sen terälehdenkärkien ulkopinta vihertää viehkosti. Jos haluaa ryhtyä galantofiiliksi eli fiilistellä erilaisin vihrein kuvioin koristautuneita lumikellolajikkeita, Viridapicesta on hyvä aloittaa. Se on osoittautunut hyväksi kasvajaksi ja kukkijaksi.

  • Orkideapoimintoja

      Talvipuutarhan viimeviikkoisilla orkideapäivillä oli esillä lumikuningatarten lisäksi muitakin vinkeännäköisiä kasveja: Cattleyat vievät voiton kukkien koossa. Lumenvalkea lajike tuoksuu viehättävästi vaniljalta.   Zygopetalum puolestaan esittelee Etelä-Amerikan voimakkaita värejä.

  • Lumikuningatarten lumoa

    Talvipuutarhassa Helsingissä vietettiin 10.-13.3. lumikuningatar-orkideoille omistettua viikonloppua. Valkokukkaiset, sadunomaisesti nimetyt lumikuningattaret (Coelogyne cristata) ovat kotoisin Himalajalta. Talvipuutarhassa ne kasvavat valoisan kaktushuoneen seinämällä, epifyyteille eli puunoksilla kasvaville kasveille sopivissa koreissa. Muhkeat orkideatöppäät puhkeavat kukkaan näin kevättalvisin. Vuotuisilla lumikuningatarpäivillä oli paikalla myös Suomen Orkideayhdistys esittelemässä toimintaansa ja jäsentensä kukkivia kasvierikoisuuksia.  

  • Kukkakaaliväriä lautaselle

      Kukkakaali on hauska ja monikäyttöinen herkku niin makunsa, muotonsa ja nykyisin väriensäkin puolesta. Vihannestiskillä on tarjolla cheddarjuustonoranssia, vaaleanvihreää ja purppuraisenpunaista kukkakaalia kaveriksi tutulle valkokukintoiselle kaalille. Terveellistä väri-iloa voi hankkia lautaselle myös kasvattamalla eri lajikkeita itse siemenistä. Värit säilyvät heleimpinä, kun kaalinkukinnot syödään raakana esimerkiksi salaateissa tai dippikastikkeen kera. Vihreäkukintoisiin kaaleihin lukeutuu myös romanescu –parsakukkakaali,

  • Freesioita helmikuun iloksi

    Freesiankukkien kehitystä on hauska seurata maljakossa. Nuput suurentuvat pikarimaisiksi kukiksi ja näyttävät siinä samalla useita kauniita värisävyjä. Kuvan freesian keväänvihreät nuput saavat päihinsä vähitellen voimistuvaa sinistä. Avautunut kukka värittyy hohtavan pastellisilla sävyillä ja tuoksuu eksoottiselle. Freesiankukinnon herkänkaareva muoto on myös viehättävä. Freesiat kestävät maljakossa yleensä viikosta kahteen. Niille sopii viileä vesi ja säilytys öisin viileämmässä.