Sipulikukkaostoksilla mietitään usein kukkien väriä ja kokoa. Keväällä herääville ja uutta sukupolvea valmisteleville pörriäisille tärkeintä on kuitenkin ravinto. Yhdet hyönteiset syövät mettä, toiset siitepölyä, kolmannet kantavat sitä toukkiensa ravinnoksi. Monta pientä kukkaa on aina parempi vaihtoehto kuin yksi suuri. Näyttävästä tulppaanista tai narsissista ei ole juuri muuta hyötyä hyönteisille kuin suoja keväiseltä sateelta.
Ponnistaa ensimmäisten joukossa maasta keväällä. Pienet mukulat istutetaan syksyllä pikapikaa, jotta ne eivät ehdi kuivua pussissaan. Istutuspaikka kannattaa kastella huolellisesti, vaikka sataisi. Jotkin talventähtilajit tuottavat siementaimia, toiset pelkästään sivumukuloita. Vähitellen kukkamatto laajenee.
Kirkkaankeltainen palleronuppu avautuu auringossa houkutellen pörriäisiä ja perhosia. Nokkosperhonen talvehtii aikuisena ja on aikaisin liikkeellä.
Korkeampaa serkkuaan idänsinililjaa aikaisempi kukkija. Lyhyenlännässä varressa on pikkuruisten kukkien ilotulitus. Kukan väri voi olla sininen, valkoinen tai hailean vaaleanpunainen. Risteytymisen tuloksena voi tulla aivan vaaleansinisiäkin kukkia.
Pikkusinililja kylväytyy runsaasti itsekseen muodostaen kukkapenkistä nurmikolle leviävää kukkamerta. Kukissa käy jatkuva surina ja perhosensiipien lepatus.
Virvalilja kukkii jo ennen kuin on ehtinyt lehtiäkään pukata maasta, lähes ilman vartta aivan mullan pinnassa. Se on keväinen serkku syksyllä kukkiville myrkkyliljoille.
Virvalilja tuottaa vähitellen siementaimia ja sivusipuleita ja viihtyy multavassa kukkapenkkimaassa. Kukka on auki vain aurinkoisella säällä; silloin, kun aikaiset perhosetkin ovat liikkeellä.
Kultasahrami on krookuksista aikaisimpia. Kermankeltainen 'Cream Beauty' on tarkemmin ottaen risteymälajike eikä puhdas kultasahrami.
Kaikki sahramit ovat loistavia hyönteiskasveja. Runsas mesi- ja siitepölytarjonta houkuttelee monenlaisia pölyttäjiä kukille, kuvassa on pieni villimehiläinen. Talvilevolta herännyt kimalaiskuningatar saattaa viettää yön krookuksenkukassa ennen kuin löytää pesäkolon, jonne munia uuden sukupolven.
Keväiset, pienet kurjenmiekat kasvavat mukuloista. Moni niistä vaatii kesäkuivaa kasvupaikkaa, mutta risteymälajikkeet 'Katharine Hodgkin' ja 'Katherine's Gold', kuvassa, ovat joustavampia. Ne kasvavat mielellään tavallisessa kukkapenkkimullassa ja ilostuttavat puutarhuria lisääntymällä vuosi vuodelta.
Kukan ulompien kehälehtien keltainen raita toimii tienviittana kohti sokeripitoista mesibaaria. Pitkäkielinen kimalainen punnertaa pönäkän vartensa apajille.
Tummahelmililjassa toteutuu lukuisten kukkien houkutus. Kun kukissa on sekä mettä että siitepölyä, ei tästä enää ravintokasvi parane hyönteisten mielestä. Kuvan vaaleansininen lajike on 'Valerie Finnis'.
Helmililjojen kukinta ei ole kovin aikainen kaikkein varhaisimpia hyönteisiä ajatellen. Atsurihelmililja (Muscari azureum) lienee ensimmäinen helmililja kukassa, sitäkin siis istuttamaan.
Houkuttelee monenlaisia hyönteisiä, sillä sekin tarjoaa siitepölyä ja mettä. Kuvassa on ritarilude, joka saattaa etsiä kehittyviä siemeniä ruuakseen, vaikka sen pääravintokasvi onkin käärmeenpistoyrtti.
Idänsinililja kukkii sen verran myöhään kevään keskivaiheilla, että lähes kaikki hyönteiset ovat jo liikkeellä etsimässä ruokaa ja juomaa. Perhosia voi usein nähdä idänsinililjan kukissa.
Pystykiurunkannus ja käenrieska (Gagea) ovat luonnonkasveja. Kiurunkannuksen mukuloita on syksyisin myynnissä puutarhakaupoissa: usein punakukkaisia versioita, kun luonnonkukalla on violetit, joskus purppuraiset kukat.
Kumpikin on erittäin hyödyllinen hyönteiskasvi, ja niiden kannattaa antaa levitä kukkapenkkeihin ja nurmikolle. Siementaimia muodostuu runsaasti, jolloin kukista saadaan mukavasti väriä ja loistoa keväiseen puutarhaan.
Vaikka tuoksuhyasintti on melkoisen jalostettu kukka, ovat sillä tallella hyönteisiä houkuttelevat ominaisuudet: tuoksu ja monikukkainen varsi. Kaikki hyönteiset eivät reagoi tuoksuun, mutta perhosia se houkuttelee. Sitruunaperhonen käy nauttimassa mesiaterian ja pölyttää samalla kukat.
Hyasintit ovat erityisen edukseen tulppaanien seassa. Kuvan pirteän pinkki lajike on 'Pink Pearl'.
Kuten kaikki laukat, on hyönteiskasvi parhaasta päästä. Sadat pikku kukat tarjoavat paljon syötävää hyönteisille.
Laukkojen joukossa on matalia ja korkeita, aikaisia ja myöhäisiä. Ukkolaukat kukkivat alkukesällä ja ne ovat täydellisen korkuisia hyönteisten ihailua ja tarkkailua varten. Perusmuoto on vaalean violettikukkainen. 'Purple Sensation' on intensiivisen purppurainen lajike.
Kukkii kesän jo alettua. Sen kukilla käyvät erityisesti mehiläiset ja kimalaiset. Tähtihyasintin perusmuoto on sinikukkainen, mutta valkoisten kukkien ystäville on tarjolla kauniita valkoisia lajikkeita, kuten kuvan 'Sacajawea'.
Pölyttäjien tehtyä työnsä muodostuu siementaimia joskus runsaastikin, mikä on mukava yllätys. Kasvi soveltuu myös niittymäisiin istutuksiin.
Ei ole sipulikasvi, mutta marskinliljojen hämähäkkimäisiä, paksuja juurakoita myydään syksyisin sipulikukkahyllyissä. 'Romance' on viehättävän persikkakukkainen lajike.
Kukkavarsi alkaa nousta jo keväällä, mutta pitkään varteen avautuu kukkia vasta juhannuksen aikaan. Kimalaiset ja muut pörriäiset huomaavat ne heti ja käyvät päivittäin imemässä medet uusista avautuneista kukista.
Opiskelin puutarhasuunnittelijaksi ja maisema-arkkitehdiksi, mutta veri veti kirjoittamisen pariin. Asun enimmäkseen Korppoossa, jossa kunnostan vanhaa talonrötisköä ja sen lähes umpeenkasvanutta pihaa hitaasti, rauhassa, kiinnostuksella paikan menneisyyttä kohtaan. Harrastan verkkaista löytöretkeilyä ja kasvien keräilyä; hurahduksen kohteina ovat ainakin varjohiipat, narsissit, vuokot ja koiranhampaat. Vastapainoksi kaupungissa käydessäni olen parvekepuutarhuri.
Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.
Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen.
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.
Innokkaan kotiviljelijän puutarhakevät alkaa jo maalis–huhtikuussa, kunhan vain rohkaisee mielensä ja lähtee kasvihuoneelle ja lavojen ääreen kylvöpuuhiin. Oikeilla kasvivalinnoilla saat venytettyä kasvukautta maaliskuulta marraskuulle.
Kasvien lailla monet muutkin ovat heränneet tähän poikkeukselliseen varhaiskevääseen, kuten esimerkiksi keskiviikkona (12.3.) kohtaamani isonokkosperhonen sekä kyykäärme. Kyseisen perhosen näkeminen oli yllättävää, koska yleensä isonokkosperhonen on Suomessa harvinainen, mutta joinakin vuosina lajia saapuu vaeltajana lähinnä Kaakkois-Suomeen ja etelärannikolle. Perhonen on ns. aikuistalvehtija, joka rispaantuneine siipineen on jo parhaat päivänsä nähnyt viime kesänä. Nyt se nautti
Vielä on odotettava hetki, ja sitten pihamaalla alkaa näyttää tältä. Ensin maasta nousevat vihreät piipat, ja sitten koko tienoo värjäytyy keltaiseksi, valkoiseksi ja oranssiksi. Kevät on narsissien aikaa. Mutta miksi odotella? Miksei ottaa varaslähtöä ja hankkia narsisseja ruukkukukaksi ikkunalaudalle tai lasitetulle parvekkeelle? Kuten tulppaaneihin, ei narsisseihinkaan voi kai koskaan kyllästyä. Iloisen keltaisina ne tuovat pieniä
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Syksyn tulo ei tarkoita kukkaloiston loppumista, vaan kukintaa riittää jopa talveen asti. Lisäksi puutarhaan tuovat väriä puiden, pensaiden ja perennojen lehtien ruska.
Syyshohdekukat kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä, kun muita kukkia ei paljon ole. Lämpimänsävyiset keltaiset, oranssit ja punaiset kukkamykeröt tuovat vahvaa hehkua ja hohtoa puutarhaan – juuri sitä kaivataan syksyn lähestyessä.
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
Kenties maailman yleisimmät rikkakasvit ovat yllättäen ravintokasveja. Juolavehnän juuria voi jopa jauhaa ja käyttää leipätaikinaan.
