Piispankadun varrella Turussa etsitään tänä kesänä kasvikätköjä ja tutustutaan siirrettävään taidekasvihuoneeseen, eksoottisiin amerikankasveihin ja 1760-luvun puutarhaluentoihin. Näin juhlistetaan maailmankuulua suomalaista kasvitieteilijää ja tutkimusmatkailijaa Pehr Kalmia, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 300 vuotta.
Taiteilija Jan-Erik Andersson on Taiteen edistämiskeskuksen tuella rakentanut Pehr Kalmin kunniaksi siirrettävän taiteellisen kasvihuoneen.
Pehr Kalmin kasvikaravaani avataan yleisölle tiistaina 5.7. klo 17–18 Ett Hem -museon pihalla (Piispankatu 14, Turku). Taiteilija Jan-Erik Andersson esittelee Kalmin kunniaksi tehdyn Pehr Kalm Explosion, siirrettävän taiteellisen kasvihuoneen. Tutkijat Maarit Heinonen ja Aaja Peura esittelevät Pehr Kalmin elämää ja kasveja. Harrastajanäyttelijä Ville Parviainen lukee Kalmin aitoja 1760-luvun kasviaiheisia luentoja.
Kalmin puutarhaperinne elää yhä
Ruotsalaisen kasvitieteilijä Carl von Linnén oppilas Pehr Kalm (1716–1779) toi kuuluisalta Pohjois-Amerikan tutkimusmatkaltaan kasveja Suomeen. 1700-luvun loppupuoliskolta on säilynyt muistiinpanoja, kirjeitä ja artikkeleita sekä prässättyjä kasvinäytteitä, joita Svenska kulturfondenin rahoittamassa Kalm-hankkeessa on koottu ja tutkittu.
– Kalm omisti elämänsä puutarhanhoidon, maanviljelyksen ja metsänhoidon kehittämiseen etsien näistä keinoja kansakunnan vaurastumiseen. Tässä työssä tärkeänä oli uusien viljelykasvien kotiuttaminen Suomen ilmastoon ja maaperään, kertoo Pehr Kalmin kasvitieto -hankkeen vastuututkija Maarit Heinonen Luonnonvarakeskuksesta.
Pohjois-Amerikan matkalta palattuaan Kalm perusti koetarhoja tuomiensa satojen kasvien koeviljelyyn.
– Kalmin puutarhanhoidon kehittämisen perintö elää meidän ajassamme monella tapaa. 1700-luvun puolivälin jälkeen alkoi puutarhakulttuuri vähin erin syntyä Suomessakin, kuvailee kalmilaisesta puutarhasta maisema-arkkitehtuurin väitöskirjaa valmisteleva Aaja Peura.
Maanpäällinen paratiisi
Kalmin oppilaiden alkuperäisiä 1760-luvun käsinkirjoitettuja luentomuistiinpanoja auki kirjoittaneen Kotuksen kielentutkija Maria Lehtosen mukaan Kalm korosti erityisesti puutarhojen hyödyllisyyttä.
– Mutta ei Kalm kuitenkaan vakavamielinen ollut. Eräiden muistiinpanojen mukaan hän oli sanonut, että puutarhoissa voi myös huvitella, sillä hyvin hoidetussa kukkatarhassa on kuin maanpäällisessä paratiisissa, Lehtonen toteaa.
Kasvikokeilujen Piispankatu
Pehr Kalmin syntymästä tulee kuluneeksi 300 vuotta. Sen kunniaksi kesäkuussa perustettiin Kalmilainen hyötypuutarha Kansallismuseon Louhisaaren kartanoon. Tapahtumasarja jatkuu nyt Turun seudulla, kun joukko taiteilijoita ja tutkijoita esittelee tänä kesänä Kalmin kasviperintöä.
Tapahtumien keskuspaikkana on Piispankatu, jossa sijaitsi Pehr Kalmille tärkeä Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha vuosina 1757–1829. Nykyään paikalla on Sibelius-museo ja sen takana kesällä 2012 valmistunut taiteilija Jan-Erik Anderssonin Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteos.
Siirrettävä taidekasvihuone
Taiteilija Jan-Erik Andersson on Taiteen edistämiskeskuksen tuella rakentanut Pehr Kalmin kunniaksi siirrettävän taiteellisen kasvihuoneen.
– Olen kiinnostunut rakennelmista, joista ei keskustella rakennushistoriassa, kuten grillikatokset, pergolat ja saunat. Pehr Kalm Explosion -taidekasvihuone on jatkoa tälle. Kasvihuoneen muoto ja ornamentiikka on saanut vaikutteita Kalmin Suomeen tuomista kasveista, joita myös kasvihuoneessa kasvaa.
Kasvikaravaanissa luentoja ja kasviostoksia
Pehr Kalmin kasvikaravaania vetää harrastajanäyttelijä Ville Parviainen, joka lukee Kalmin aitoja 1760-luvun kasviaiheisia luentoja ja otteita artikkeleista vanhaksi ruotsiksi. Luennot käsittelevät Kalmin tutkimia kotimaan ja Pohjois-Amerikan kasveja, joista muutamia kasvaa Pehr Kalm Explosion -taidekasvihuoneessa. Luentoja pääsee kuulemaan 5.7. Piispankadulla, Turun taiteiden yössä 18.8. sekä tilauksesta.
Pehr Kalmin kasvikaravaanista voi tehdä myös taimiostoksia. Myynnissä on pyhärantalaisen Vakka-Taimen amerikankasvien taimia, joita Kalm matkakertomuksessaan kuvailee. Yksi erikoisuuksista on ikivihreä vahva-arominen pensasmainen vahapuu (Myrica cerifera), jonka marjojen vahasta on valmistettu kynttilöitä.
Piispankatulaisen taiteilija Leena Saarron suunnittelemassa ja Stiftelsen för Åbo Akademin kanssa yhteistyössä toteutetussa toiminnallisessa #perhkalm -näyttelyssä lapset ja muutkin kätköistä innostuneet voivat etsiä Piispankadun varrelle kätkettyjä hyötykasveja.
Lataamalla kuvia instagramiin hastagilla #perhkalm voi osallistua siemenpussien arvontaan. Turkulaisen konsuli Alfred Jacobssonin Ett Hem -kotimuseon kuistille on kerätty Jacobssonien vintin kätköistä puutarhaan ja Kalmiin liittyvää esineistöä ja kirjallisuutta.
