Harvasta kasvista tai koristepuusta voi sanoa että se menestyy koko Suomessa, joka on tunnetusti vaihtelevien olosuhteiden ja hyvin äärimmäistenkin kasvuolosuhteiden maa. Eläessään vain 10-20cm korkeuteen suikertavasti kasvava tundrapaju selviää jopa Pohjois-Grönlannin ankarissa olosuhteissa. Noin metrin korkuiseen runkoon pikkupuuksi vartetettu tundrapaju Salix arctica ’Yalta’ (tunnetaan myös nimellä Salix anglorum ’Yalta’), nostaa kauneuden maanpinnan yläpuolelta ihailtavaksemme. Se on äärimmäisen soma ja hillittykasvuinen pikkupuu joka on kaunis myös vaikkapa kesällä ruukkuistutuksessa katseenvangitsijana. Itse istutin oman puuni suoraan maahan kasvupaikalleen jossa se saa rauhassa juurtua koko kesän ajan. Näin kesällä se on täynnä pikkuriikkisiä kauniin vihreitä ja hieman kiiltäviä, lähes puksipuumaisia lehtiä. Tundrapajun todellinen koristearvo nousee kuitenkin esiin juuri aikaisin keväällä jolloin sen vaaleanpunaiset pajunkissat puhkeavat kukkaan. Itse en ole luonnossa vielä tundrapajunkissoja nähnyt – ainoastaan kuvissa – joten mielenkiintoista ja ihanaa odotettavaa on ensi kevääksi tiedossa.
Kanerva-aika kuuluu syksyn ihaniin kasvikausiin. Ensin pastellisia värinäkymiä loivat luonnonkanervikot ja nyttemmin kanervat kukittavat syysruukkuja. ’Garden Girls’ -kanervat (Calluna) sopivat myös monivuotisväriksi avomaalle. Kuvissa tumman roosan sävyisiä sellais
Sienille koittivat hyvät kasvuajat loppukesän ja alkusyksyn sateiden myötä. Ainakin eteläisessä Suomessa pihojen ja puutarhojenkin yllätyskoristeita on noussut esiin monimuotoinen joukkio. Sienet ovat keskeisiä eliöitä luonnon toiminnassa muun muassa lahottajina […]
Kotoisan luonnonpuumme harmaalepän hapsulehtiset muodot ovat hauskaa huomattavaa. Niitä voi kasvattaa esimerkiksi mielikuvituksekkaina yksittäispuina, joiden lehdistö tuo mieleen vehreän, keveän oloisen sulkapeitteen. Sulka- ja hapsuharmaalepät (Alnus incana f. laciniata
Jonkinlaista kesän yhteenvetoa tekee mieli tehdä, kun syksyä alkaa olla ilmassa. Monen kohdalla puntaroidaan kasvimaan satoa, mitä kannattaa ensi vuonna taas kylvää ja mitä ei. Mitä tekisi mieli kokeilla? Itse […]
Sinipallo-ohdakkeen (Echinops bannaticus) kukinnoissa on aika ainutlaatuinen sävy, jota on kuvattu esimerkiksi metallisen siniseksi. Mykeröpalloissa voi erottaa hohtelevan myös hopeaisuutta. Illan hämyssä ohdakkeen väri vain korostuu. Lajikkeiden sinisyyden syvyys vaihtelee [&he
Hei
Istutimme vuosi sitten tundrapajun puutarhaan. Tänä keväänä huomasimme että latvusto oli kuiva ja ei tehnyt lehdistöä laisinkaan. Istutus hoidettiin ohjeen mukaan ja hoito muutenkin niin kuin neuvottiin. Mutta kokonaan on edelleen kuolleen oloinen. Saako enään millään kasvamaan. Puu istutettiin muistopuuksi edesmenneelle koiralle.
Hei Sirpa! Voi harmi! Jouduin itsekin valitettavasti toteamaan saman asian oman tundrapajuni kanssa. Se kitui aikansa kunnes kuoli lopullisesti. Ensimmäisen talven jälkeen jo luulin sitä kuolleeksi, mutta se kasvatti pienet versot. Suojasin sen lopulta pakkasharsolla mutta sekään ei auttanut. Eli ei ole niin kestävä lajike kuin silloin henkintahetkellä annettiin ymmärtää. Itse asun IV-vyöhykkeellä. Luulen että itse tundrapaju, joka on matala maanmyötäinen kasvi, talvehtisi lumipeitteen alla varmammin mutta koska se on ympätty korkeammalle varren päähän, se ei silloin ole enää sama asia.
Niin kuoli minunkin tundrapajuni ensimmäiseen talveensa. Olen niin itsepäinen että ostin toisen ja aion kokeilla supersuojattuna talvehtimista. Jos talvehtii, mahtaako sitten käydä niin, että ne ihanat punaiset kussakin kukoistavat peitteen alla. Joka tapauksessa vahvasti väärä info menestymisvyöhykkeistä.
Tsemppiä Elvi uuden kokeilun kanssa! Itse en ollut niin sitkeä että olisin toista hankkinut kun ovat kuitenkin aika tyyriitä.
Niin on. Huomasin että edelleenkin tundrapajua myydään jopa I-VIII -vyöhykkeille suositeltuna mutta jossain oli jo mainittu menestymisvyöhykkeiksi I-III(IV). Omalla pihallani menee juuri ja juuri jotkin III-vyöhykkeen kasvit.
Myös mulla tuo samainen kasvi otti ja kuoli heti ekana talvena. Tai siis kuoli se vartettu osuus. Onkohan mitään tietoa mihin tuo voi olla vartettu kun nyt siitä varresta ihan alhaalta versoaa??
Harmillista Mia! Minullakin aluksi yläosa näytti kuolleelta mutta sitten ylhäältä vartetuskohdasta lähti versomaan uutta kasvua hyvin hitaasti – joka sitten otti ja kuoli aivan kokonaan toisena talvena. En ole löytänyt tietoa mihin on vartettu mutta veikkaisin että johonkin muuhun Salix-suvun pajurunkoon. Käsittääkseni tuo varsinainen tundrapaju on kasvutavaltaan hyvin matala pensas. Yleensä kaikista vartetuista pikkupuista rungosta tai juurelta kasvavat ylimääräiset versot kannattaa poistaa.
Sama juttu. Tundapajuni kuoli ekatalvena.
Nyt vain kuiva mätäs varten päässä oksat napsahtaa poikki.