Harvasta kasvista tai koristepuusta voi sanoa että se menestyy koko Suomessa, joka on tunnetusti vaihtelevien olosuhteiden ja hyvin äärimmäistenkin kasvuolosuhteiden maa. Eläessään vain 10-20cm korkeuteen suikertavasti kasvava tundrapaju selviää jopa Pohjois-Grönlannin ankarissa olosuhteissa. Noin metrin korkuiseen runkoon pikkupuuksi vartetettu tundrapaju Salix arctica ’Yalta’ (tunnetaan myös nimellä Salix anglorum ’Yalta’), nostaa kauneuden maanpinnan yläpuolelta ihailtavaksemme. Se on äärimmäisen soma ja hillittykasvuinen pikkupuu joka on kaunis myös vaikkapa kesällä ruukkuistutuksessa katseenvangitsijana. Itse istutin oman puuni suoraan maahan kasvupaikalleen jossa se saa rauhassa juurtua koko kesän ajan. Näin kesällä se on täynnä pikkuriikkisiä kauniin vihreitä ja hieman kiiltäviä, lähes puksipuumaisia lehtiä. Tundrapajun todellinen koristearvo nousee kuitenkin esiin juuri aikaisin keväällä jolloin sen vaaleanpunaiset pajunkissat puhkeavat kukkaan. Itse en ole luonnossa vielä tundrapajunkissoja nähnyt – ainoastaan kuvissa – joten mielenkiintoista ja ihanaa odotettavaa on ensi kevääksi tiedossa.
Luonto ja kasvit ovat olleet lähellä sydäntäni koko elämän ajan. 1920-luvulla rakennetun puutalovanhuksen mukana tuli lähes puolen hehtaarin villi metsäinen tontti (vyöhykkeellä III-IV), joka käynnisti puutarhainnostuksen vuonna 2002. Aistien tarhassa -kolumneissa saan ilokseni jakaa sanoin ja kuvin puutarhaelämän ihanimpia aistielämyksiä. Lisäksi kirjoitan etenkin hyötypuutarha-aiheisia artikkeleita. Alati laajenevan lavatarhan myötä perennapuutarha on saanut rinnalle omavaraisempaan elämään tähtäävän potagerin ja hedelmäpuita. Luontoyhteys rikastuttaa elämää, ja jokainen omalla pihalla vietetty hetki lataa ihmisen täyteen uutta energiaa!
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Viirivehka on kaikille tuttu huonekasvi, joka ihastuttaa graafisuudellaan: vitivalkoiset kukinnot tummanvihreitä lehtiä vasten ovat komea yhdistelmä. Talvella on aikaa tutkiskella kasvia tarkemmin. Huomio kiinnittyy kukkavanoihin ja nuoriin lehtiin, jotka avautuvat hitaasti, hitaasti… kuin nuoret joutsenet ne nostavat päätään lehtien lomasta.
Olimme reissussa runsaan viikon. Kotiin oli niin mukava palata, kun runsaasti kukintaa oli odottamassa. Kauniin kukinnan lisäksi puutarha on täynnä lumoavia tuoksuja. Syreeni Tammelan kaunotar on kauneimmillaan. Pidän paljon unikoista ja nyt saammekin ihailla idänunikon kaunista kukintaa. Tammelan kaunotar #gallery-2 { margin: auto; } #gallery-2 .gallery-item { float: left; margin-top: 10px; text-align: center; width: 50%;
Mahdollisimman luonnonmukaisen hyötytarhan perustaminen on arjen ekoteko. Tasapainoisessa puutarhassa ravinteet kiertävät, komposti tuottaa multaa ja satokasvit voivat hyvin. Kotitarveviljely on nykyisessä maailmantilanteessa ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Kesäkuinen kasvihetki: Illan laskeutuessa kasvitarhan puolivarjoisalta puolelta kantautuu voimistuvaa sulotuoksua. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa varsinaisen parfyymipilven kehkeytymistä muun kasvillisuuden lomaan. Tuoksuköynnöskuusamahan (Lonicera caprifolium) se siellä, täydessä kukassa. Kyseessä on perinneköynnös, jollaisen muistan tuoksuneen mummonikin istutuksissa. Se viihtyy varjoisesta valoisaan, monenlaisessa maassa, parhaiten toki kalkitussa ja perusmuhevassa puutarhamullassa. Tuoksuköynnöskuusama voi kasvaa suureksikin köynnöstöksi, jota kannattaa
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.
Kevätauringon säteet herättävät kasvit, jotkut nopeammin kuin toiset. Pitkän talven jälkeen on virkistävää poimia tuoreita lehtiä, herkkiä herkkuja lautaselle. Pienet vihreät versot ravitsevat myös silmiä ja sielua.
