Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Ajatukset takaisin ruotuun, sillä ensin mietitään, mitä tontilta halutaan. Terassia, näkösuojaa, istutuskaukaloita? Pienen pihan etuna verrattuna suureen on, että yksityiskohtiin voidaan paneutua tarkemmin niin rakennusvaiheessa kuin huoltamisessakin. Voidaan satsata laadukkaisiin materiaaleihin ja millimetrintarkkaan rakentamiseen. Rakennusmateriaalien kuljetus tontille kannattaa myös suunnitella etukäteen.
Rohkeasti puuryhmä
Pienellä kaupunkipihalla tarvitaan näkösuojaa sekä yleensä myös liikenteen ääniä vaimentavaa kasvillisuutta. Pienikasvuisten puiden ryhmä allaan varjoisa oleskelupaikka voi olla juuri se mitä kaivataan, vaikka puiden istuttaminen ei tulisi päällimmäisenä mieleen.
Puita valittaessa täytyy kiinnittää huomio siihen, minkä muotoisiksi ja kokoisiksi ne vähitellen kasvavat. Kaupunkipihalla voidaan kokeilla talvenarkojakin lajeja, sillä pikkupiha on useimmiten tuulensuojainen ja kaupunkialueet aina ympäröivää seutua lämpimämpiä pienilmastoltaan. Mietitään sitäkin, että puun täytyy esiintyä edukseen kaikkina vuodenaikoina, jos tilaa on vain yhdelle tai muutamalle. Esimerkiksi muutaman koristekirsikan ryhmä tuo kesäisen vehreyden lisäksi ihanaa kukintaa kevääseen ja loistavaa ruskaa syksyyn, ja talvella kirsikkapuiden kuori on usein hienon punaruskea. Voiko puulta enempää vaatia?
Jos kirsikat (Prunus) eivät tunnu sopivilta joko liian pohjoisen kasvuvyöhykkeen tai omien mieltymysten takia, kannattaa kokeilla pienikasvuisia koivuja (Betula), pihlajia (Sorbus), omenapuita (Malus) tai vaikkapa syreenimajaa – mieluiten vain vähän juurivesoja tekevistä jalosyreeneistä (Syringa Vulgaris-Ryhmä).
Pieni 3–4 puun ryhmä tuo viihtyisyyttä tarjoamalla pään yläpuolelle vihreän lehtikaton. Puiden alle tehdään laatoitus tai sora-alue, joka houkuttelee ruokailemaan ulos. Talveksi latvuksiin ripustetaan valosarjat.
Satokasveja ja viidakkotunnelmaa
Pienen pihan kasvien täytyy mieluiten toimittaa useaa virkaa. Satokasvit saavat kasvaa osana koristeistutuksia, jolloin istutusalueista saadaan suurin hyöty. Monivuotiset vihannekset, kuten parsa (Asparagus officinalis) ja yrtit, voivat kasvaa kukkapenkeissä, samoin kuin ne yksivuotiset vihannekset, jotka tuottavat maanpäällistä satoa. Juurikasvien sadonkorjuu perennojen ja pensaiden seasta on hieman työlästä, mutta kannattaa silti istuttaa maa-artisokkaa (Helianthus tuberosus) jonkin rempseän perennan kylkeen.
Myös marjapensaat istutetaan kukkapenkkeihin, kunhan maahan asetellaan astinkiviä, jotta satoa päästään keräämään. Marjapensaista voidaan kasvattaa rungollisia leikkaamalla alimmat oksat pois, jolloin alle mahtuu enemmän muita kasveja.
Samalla tekniikalla muotoillaan isommasta pensaasta, kuten siperianhernepensaasta (Caragana arborescens), pienen pihan mittakaavaan sopiva puu, jonka alla pystyy oleskelemaan. Siitä kasvaa jännittävän muotoinen, leveälatvuksinen savannin puu, jonka lehvästö siilaa valoa kauniisti ja tuo suojaisuutta, ja silti korkeutta on vain muutama metri. Kannattaa miettiä myös pähkinäpensasta (Corylus avellana) samaan tehtävään.
Suurilehtiset kasvit eivät ole vain suurten pihojen juttu. Pienelle pihalle ei tarvitse valita pikkuruisia tai hentoja kasveja, oikeastaan päinvastoin. Runsaan vihreyden ympäröimänä voi unohtaa asuvansa tiiviillä taajama-alueella ja nauttia lintujen laulusta sekä yksityisyydestä.
Viidakkomaista tunnelmaa lisää vesiaihe, jonka solina peittää naapuruston ääniä ja liikenteen kohinaa.
Talvellakin vihreää
Talvista näkösuojaa ja vihreyttä ajatellen ovat havukasvit tärkeitä. Ne toisaalta lisäävät pihan varjoisuutta, minkä myötä täytyy aluskasvillisuus valita metsäpuutarhan lajeista: taponlehteä (Asarum), oravanmarjaa (Maianthemum), imiköitä (Pulmonaria), tuoksumataraa (Galium odoratum), varjoyrttiä (Pachysandra). Syötävän metsäpuutarhan lajeja maanpeittokerrokseen ovat monet marjat, kuten mesimarja (Rubus arcticus) tai herkullisia lehtiä tuottava karhunlaukka (Allium ursinum).
Tontti saattaa rajautua joka sivultaan aitaan ja rakennettuun ympäristöön. Silloin tyyliksi voidaan valita mitä tahansa, vaikkapa itämainen sorapiha, kun ei tarvitse miettiä, näyttääkö se luonnottomalta maalaismaiseman keskellä. Bonsain tapaan muotoon leikatut havukasvit soveltuvat pienelle pihalle erityisen hyvin; kun tilaa on vähän, pensaita kannattaakin muotoilla. Pikkupihan omistaja voi hifistellä pikkutarkkuudella, kun hoidettava alue ei näännytä.
Nurmea vai istutusaltaita
Nurmikolla paljain jaloin askeltaminen ja vastaleikatun ruohon tuoksu voivat olla syitä haluta edes pieni nurmipläntti pihalle. Jos ruohonleikkuu tuntuu työltä, kannattaa nurmesta luopua kokonaan ja rakentaa terassi tai kiveys tai istuttaa maanpeittokasveja, joiden lomaan riittää sinne tänne asetelluista kivistä tai laatoista tehty polku.
Isommalle laatoitetulle alueelle sopii muotopuutarhamaisuus. Yrttitarha perustetaan vaikkapa neliön kohopenkiksi keskiaikaiseen tyyliin. Muukin kasvillisuus voidaan istuttaa esimerkiksi betonista paikalle valettuihin laatikoihin, joihin terassi liittyy saumattoman tyylikkäästi. Eri materiaalien liittymäkohtiin kannattaa pikkupihalla kiinnittää suurta huomiota.
Kattopuutarhaan tai terassille ovat istutuskaukalot ainoa vaihtoehto. Ne voidaan tehdä harkoista, tiilistä, puusta tai vaikkapa teräksestä. Muovi on kevyin materiaali ja vaahtomuovi tai polystyreeni myös eristää kasvien juuria pakkaselta. L-kirjaimen muotoinen, kookas istutuskaukalo toimii suojaavana nurkkauksena, ja jos siihen istutetaan korkeita kasveja, se tuo myös yksityisyyttä.
Rakennettu, korkea seinämäkulmaus osoittautuu pikkupihalla yleensä toimivaksi. Näkösuojan tuova muuri tai aita tarvitsee varmasti rakennus- tai toimenpideluvan, mutta sen avulla luodaan suojaisa, viihtyisä soppi. Seinämän toisella puolella voi olla roska-astia, komposti tai pyykinkuivauspaikka. Kannattaa myös hyödyntää pihavajan tai grillisuojan seinää tekemällä siitä osa viihtyisää nurkkausta.
Tyyliä rakennuksista
Pienellä tontilla näkyy talo todennäköisesti puutarhan jokaiseen osaan. Tyylillinen yhtenäisyys on tärkeää, samoin värien harmonia. Istutuksilla ja materiaalivalinnoilla voidaan joko toistaa samaa väripalettia talon kanssa tai korostaa sitä vastavärein. Jos seinä on punatiiltä, häviävät tiilenpunaiset kukat ja punaruskealehtiset pensaat siihen, jos ne kasvavat aivan seinän vierellä. Mutta kauempana seinästä ne tuovat pihaan yhtenäisyyttä, punaista lankaa.
Näkymät ikkunoista ovat pikkupihalla kriittiset, jotta jokaisesta ikkunasta avautuu miellyttävä näkymä. Ikkunanäkymiä voi jopa ajatella tauluina, joihin kasvit ja koristeet sijoitetaan harkitusti.
Ikkuna- ja oviaukkoja ja muita rakennuksen linjoja kannattaa käyttää myös niin, että niitä toistetaan pihalla vaikkapa istutusaltaiden ja käytävien muodossa. Tällainen suunnitelmallisuus tuo kokonaisuuteen hyvän rytmin. Pihavalaistuksen yhtenevyys ulkoseiniin asennettavien valaisinten kanssa suunnitellaan samalla kuin kaikki muutkin piharakenteet.
Samankaltainen tyylisuunta rakennusten ja puutarhan välillä on yllättävän tärkeä. Liuskekivipolku tai värikkäät retrokalusteet ovat nappivalinta menneiden vuosikymmenien talon pihalle. Ideointiin kannattaa käyttää aikaa, ja lennokkaimmat yhdessä keksityt ajatukset ovat usein parhaita.
kirjavinkit
Hyvän mielen puutarha
Eija Keckman
Trädgårdshandbok för hopplösa lägen
Dan Rosenholm
Oma puutarhani
Elisabeth Koch
Perennat kotipuutarhassa
Eva Robild & Görgen Persson
Luonnonmukainen kaupunkipuutarha
Mona Kalpala
Opi leikkaamaan puita ja pensaita
Lars-Erik Samuelsson & Ulf Schenkmanis
Syötävän kaunis piha
Kirsi Tuominen
Julkaistu Oma PIHA -lehdessä 1/2021. Artikkeli on Tontti haltuun -sarjan yhdeksäs osa. Katso lehtiarkistosta muut Oma PIHA -lehdissä vuosina 2020 ja 2021 julkaistut osat. Lehtiarkisto on kestotilaajille ilmainen.
1. Puutarha ilman nurmikkoa – Oma PIHA 1/2020
2. Pienen pihan ratkaisut – Oma PIHA 2/2020
3. Pihaniitty ja kosteikko – Oma PIHA 2/2020
4. Helppoja perennoja aloittelijan puutarhaan – Oma PIHA 3/2020
5. Kukkiva keto – Oma PIHA 4/2020
6. Helppoja pensaita aloittelijan puutarhaan – Oma PIHA 5/2020
7. Vinkkejä puutarhan rakentajalle – Oma PIHA 6/2020
8. Sijoita kasvit puutarhaan harkiten – Oma PIHA 6/2020
9. Pieni piha viihtyisäksi – Oma PIHA 1/2021
10. Vaeltava puutarha – Oma PIHA 2/2021
11. Vanha piha kohentuu – Oma PIHA 3/2021
12. Kattaminen kannattaa – Oma PIHA 3/2021
13. Luonnonpuutarhan monet muodot – Oma PIHA 4/2021
14. Puolivilli puutarha – Oma PIHA 5/2021
15. Pihan pintamateriaalit – Oma PIHA 5/2021