Siirry sisältöön

Kelasköynnöksen keltaa

Jaa artikkeli

Näihin aikoihin ovat kelasköynnökset (Celastrus) syttymässä keltaisiksi valaisijoiksi etelärannikolla. Useamman vuoden aikana rehevöityneet köynnöspehkot toimivat hauskoina väriläiskinä muutoin vasta vähitellen syysväritykseen siirtyvässä maisemassa.

Köynnöskasvustosta pilkottavat oranssit pienet kotahedelmät ovat myös koristeellisia. Ne lisäävät oman sävynsä köynnöksen valoisan liekkimäiseen yleiskuvaan. Kesäkuinen kukinta on lehtimassan lomassa melko huomaamaton. Marjamaiset kotahedelmät maistuvat linnuille syysruokana. Voivatpa köynnöstiheiköt tarjota niille myös suojaisia pesimäpaikkoja.

Kelasköynnös on kookas kasvi. Omiaan se onkin esimerkiksi maisemoimaan suurehkoja rakenteita. Kesällä se vehreyttää ja näin syksyllä syysvärittää. Köynnöskasvustot luovat mielikuvituksellisen pörheitä muotoja, kun niillä on tilaa kasvaa. Maaperänä toimii kalkittu, perusmuheva puutarhamaa. Kotiseuduillaan esimerkiksi Aasiassa kasvi köynnehtii metsissä runsaan liaanin lailla.

, , , , , , ,

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.  

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Kunniakuja töyhtöangervoista

        Isotöyhtöangervo (Aruncus dioicus) on hulppea perenna, joka varttuu puutarhan viidakkomaiseksi, melkein pensaaksi kelpaavaksi jättiläiseksi. Yhdessä kesässä se kasvaa naisenkorkuiseksi ja ylikin sekä tekee suurten pilvimäisten kukkatöyhtöjen meren. Istuttamalla kaksi riviä töyhtöangervoita rinnakkain saisi aikaan kukkivan kunniakujan tai käytävän, johon voi sukeltaa sisään kimalaisten suristessa ympärillä. Kosteuttapidättävä ja ravinteikas paikka, ja tämä jätti viihtyy.

  • Jääkakkuja leipomaan

    Näin talvella ja joulunajan lähestyessä syntyy monesti kova into leipoa ihana kakku jos toinenkin. Vuokia voi onneksi käyttää myös kalorittomien jäisten koristekakkujen ”leivontaan” ulkona pakkasessa. Etenkin silikonivuoka on helppo ja kätevä kun sen saa helposti ”kuorittua” jääkakun ympäriltä. Metallivuoka kun puolestaan kaipaa dippaamista kuumassa vedessä jotta kakku irtoaa. Kasvihuoneeni pöytä alkaa olla monenlaisia jääkakkuja täynnä.

  • Verenpisaran ja pikkupetunian kukintaa

    Rivitalollemme johtavan tien vierellä – kuin portinpylväinä – on kaksi suurta betoniastiaa kesäkukkia varten. Tänä kesänä niistä toisessa kukkii karjalanneito ja toisessa verenpisara. Kasvit oli sijoitettu amppeliruukkuun, kun ne hankittiin kesäkuun alussa puutarhaliikkeestä. Kohtalaisen runsaalla kastelulla ja säännöllisellä lannoituksella varsinkin verenpisara on menestynyt hyvin tällä puolivarjoisella ja avoimella paikalla, missä sen voidaan olettaa jatkavan kukintaansa

  • Uusintakäynti Villa Aaltosen puutarhassa

    Viikko sitten minulla oli ilo vierailla Loviisassa. Viehättävä pikkuinen puukaupunki ansaitsisi jokavuotisen käynnin, mutta niin vain ovat vuodet vierineet ilman. Kävin Villa Aaltosen puutarhassa ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin vanhojen rakennusten korjaus ja entisöinti oli jo pitkällä, pusikoitunut tontti oli raivattu ja koko alapiha oli myllätty viemäröinnin takia. Maasta nousseista suurista lohkareista oli muotoiltu pengermiä.

Kaikki jutut