Perjantaina (23.10.) Skogbyn ruukkialueen vaahterat hehkuivat keltaisen lukemattomissa värisävyissä. Nyt saattoikin olla syksyn viimeinen mahdollisuus kuvata puissa olevia ruskalehtiä, koska seuraava navakka tuuli todennäköisesti lennättää lehdet pitkin maita ja mantuja. Kuvasin myös toistamiseen ruusupensaassa ollutta ”karvapalloa”, josta kerroin edellisessä postauksessani. Tuo karvapallo, mistä kasviasiantuntija Seppo Vuokko käytti Luonto -lehden artikkelissaan sanaa karvatuhero, on ruusuntakkuäkämäpistiäisen (mikä sanahirviö!) aiheuttama kasvuhäiriö, ja sitä esiintyy Suomessa vain orjanruusussa.
Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat
Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleen
Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän
Syysvärien aika liikkuu parhaillaan maan eteläosienkin ylitse – joka seudulla omaa tahtiaan. On jälleen mielenkiintoista havainnoida kasvilajien ja -yksilöiden sävymaailmaa, syysvärittäjäkasveja kun voi olla laaja skaala tunnetuimpien värileimuajien lisäksi. YlimmässÃ
Vuodenajan muutos näkyy nyt kesäkukkaistutuksissa mielenkiintoisella tavalla. Toisaalta monet kukat, kuten kuvien kosmoskukat ja jättiverbenat, kukkivat vielä täyttä päätä, mutta mukana on myös kesäkukkakauden päätöksen kauniita sävyjä. Kun ennen mahdollista […]
