Punajuuri eli punajuurikas on noussut viime vuosina uuteen suosioon. Eikä ihme, sillä punajuurihan on kaunis vihannes ja maultaan mukavan makea. Hyötytarhan perusvihanneksena se on helppo kasvatettava, eikä vaadi puutarhurilta kastelun lisäksi suurta huomiota. Paitsi jos lehdet alkavat tanssahdella kasvimaalla itsekseen, tietää että mukulat ovat matkalla myyrien talvivarastoon.
Punajuuri on myös hyvin monikäyttöinen juures: mukulat sopivat niin borssikeittoon, Lindströmin pihveihin kuin carpaccioksikin. Eikä suomalainen joulupöytä olisi mitään ilman punajuurista rosollia. Punajuuresta voi käyttää myös varret ja lehdet: nuoret lehdet sopivat salaatteihin, isommat maistuvat kaalikääryleinä tai silputtuna ja pannulla paistettuina.
Viime päivinä olen herkutellut äärimmäisen helpolla punajuurisalaatilla. Keitetty punajuuri pilkotaan pieneksi, lisätään vuohenjuustoa tai raejuustoa sekä sekalaista yrttisilppua ja maustetaan suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä ja lorauksella hyvää viinietikkaa. Sekoitetaan hyvin ja tarjotaan alkupalana tai lisukkeena.
Vaan sopii punajuuri makeisiin leivonnaisiinkin. Punajuuri-suklaakakku on kuulemma taivaallista.
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]
När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar […]
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumen
Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein […]