Puutarha antaa Lenalle voimaa ja inspiraatiota talveen. Hän opettaa kieliä ja balettia ja pitää teatterikerhoa. Kesän muistot hän ikuistaa talvisin maalauksiin.
Lena Segler-Heikkilän piha sijaitsee Ylivieskassa. Lenan sukujuuret ovat eteläisessä Saksassa. Siellä isä tutustutti Lenan jo pienenä puutarhahommiin.
– Puutarha oli pieni, mutta siellä elettiin omavaraisesti. Isä opetti myös kompostoinnin, kertoo Lena.
Lenan puoliso Juhana on kotoisin Haapavedeltä. He muuttivat nykyiseen taloonsa Kalajoen rannalle kymmenen vuotta sitten. Heidän tyttärensä Sofia on nyt 12 ja Anna 11 vuotta.
– Puutarha on meitä varten. Juhana on ruohonleikkaaja ja kivien laittaja. Tytöilläkin on viherpenkit. Heitä ei ole pakotettu, vaan he ovat itse pyytäneet saada omat penkit, iloitsee Lena.
Puutarha palkitsee nopeasti
Lena tykkää pihansa monipuolisuudesta. Siellä on tilaa myös lasten leikeille ja hyötypuutarhalle, josta Lena voi käväistä hakemassa salaatteja ja yrttejä keittiöön.
– Tykkään kokeilla ja tehdä kaikenlaista, sillä puutarhassa tulokset näkyvät heti, toteaa Lena ja jatkaa, että kieltenopettajan työn tulokset eivät näy nopeasti. Lena opettaa kieliä – saksaa, ruotsia ja venäjää – Centrian ammattikorkeakoulussa.
– Kun muutimme tänne, pihalla oli sammaloitunut nurmikko. Päätin, että joku päivä teen jotain. Aloitin Juhanan mieliksi takapihalta joen rannalta, sillä hän pelkäsi, että etupihalla epäonnistumiseni näkyisivät, muistelee Lena.
– Tein perennapenkkejä, metsäpolkuja ja humalakaaren, jonka Juhana totesi olevan hyvännäköinen ja antoi luvan kokeiluihin etupihallakin.
Kompostointi puolittaa roskamäärän
Lena sanoo lukevansa puutarhakirjoja todella paljon, mutta ulkomaisten kirjojen oppien kanssa hän on varovainen, sillä kaikki kasvit eivät menesty Suomessa. Myös television puutarhaohjelmista hän saa uutta tietoa. Lenan lempikukkia ovat pionit ja ruusut sekä sormustinkukka.
– Pionien taimia hankin Ahvenjärven puutarhasta. Kaivan niille syvän kuopan, laitan hiekkaa riittävästi ja annan taimille tilaa. Pionit tarvitsevat hyvää multaa ja paljon aurinkoa.
– Keväällä annan kevätlannoitetta ja syksyllä syyslannoitetta. Puutarhaan on tuotu luonnostakin kukkia, kuten ailakki.
Pihalla on Biolanin kompostori, jonka avulla perhe saa puolitettua roskamäärän.
– Se tyhjennetään kerran kuukaudessa. Aiemmin meillä oli avokompostori, johon ei voinut laittaa keittiöjätettä, kertoo Lena.
Kesämuistot maalauksiin
Lena sanoo pitävänsä pihastaan monesta syystä.
– Sen kauneus ja salaperäisyys antavat minulle hyvin paljon sielunruokaa. Piha on kuin toinen olohuone, jossa oleskelen kesäisin todella paljon.
– Piha on minulle äärimmäisen tärkeä henkireikä. Tankkaan voimaa puutarhasta syksyn opettajantyötä varten, jolloin kasvien värit ja tuoksut ovat mielessä, sanoo Lena. Hän korostaa, ettei pystyisi olemaan niin aktiivinen ilman puutarhaa.
Lenalla onkin puutarhan ja opettajatyön ohella monta puuhaa. Talvisin Lena maalaa, pitää teatterikerhoa ja opettaa kansalaisopistossa balettia, jonka avulla hän sanoo pysyvänsä itsekin kunnossa.
– Suomessa kesäkausi on lyhyt. Maalaan talvisin puutarha-aiheita, kasveja ja luontoa.
Lena on pitänyt taidenäyttelyitä mm. Seitsemisen ja Kuusamon luontokeskuksissa.
TEKSTI ja KUVAT Jouko Tikkanen