Jopa puolet syömäkelpoisesta ruoasta häviää elintarvikeketjussa matkalla ”pellolta pöytään”. Eniten hävikkiä arvioidaan tapahtuvan kotitalouksissa ja ravintoloissa. Onko asialle tehtävissä jotain?
MTT, Laatuketju ja elintarvikeketjun keskeiset toimijat ovat ryhtyneet yhdessä selvittämään Suomessa tapahtuvaa ruokahävikkiä. Vuoden 2010 alussa käynnistyneessä FOODSPILL-hankkeessa tutkitaan ruokahävikin määrää, syitä, ympäristövaikutuksia ja vähentämiskeinoja. Tutkimus keskittyy jäljittämään vältettävissä olevaa hävikkiä.
Ruokahävikistä on julkaistu eri maissa hyvin erilaisia tuloksia, Suomessa sitä ei ole aiemmin laajemmin tutkittu. Uutta tietoa hankitaan nyt kotitalouksista ja ravitsemispalveluista. Lisäksi tarkastellaan ruokahävikkiä, joka olisi estettävissä tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja kaupassa.
Tietoa päiväkirjoista ja punnituksista
Hankkeen johtaja, vanhempi tutkija
Juha-Matti Katajajuuri MTT:stä kertoo, että eri tutkimusten arviot syömäkelpoisen ruuan vuosihävikistä kotitalouksissa vaihtelevat noin 20 kilosta yli 80 kiloon kuluttajaa kohden. Myös ravintoloista on raportoitu melko suurta hävikkiä.
Hankkeessa toteutetaan kotitalouksille suunnattu päiväkirjakysely, jossa hävikin määrän lisäksi selvitetään, minkälaista ruokaa roskiin heitetään ja miksi. Hankkeen päätutkija
Kirsi Silvennoinen MTT:stä kertoo, että myös ravitsemispalveluista saadaan täysin uutta tietoa syksyllä alkavan punnitustutkimuksen avulla.
Elintarviketeollisuuden yritykset ovat lähteneet mukaan hankkeeseen ilmoittamalla omat hävikkimääränsä. Teollisuusosiota laajennetaan seuraavaksi alan muihin yrityksiin.
Tavoitteena minimoida hävikki
Syömäkelpoisen ruoan haaskaaminen on yksi suurimmista tuotannon ja kulutuksen kohtaamisen vastuullisuuskysymyksistä. Hävikin vähentäminen pienentäisi merkittävästi elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia ja lisäisi vastuullisuutta. Hävikin ehkäisemisen ohella tuotetaan tietoa neuvonnan, viestinnän ja elintarvikeketjun kehittämisen tueksi.
Hävikin pieneneminen vähentäisi kulutetun ruokamäärän päästöjä vähentämällä tuotannon tarvetta.
– On mahdollista että hävikin merkittävällä vähentämisellä saavutetaan jopa vastaavan suuruiset ympäristösäästöt kuin muuttamalla ruokailutottumuksia, Katajajuuri arvioi.
Kansainvälinen vertailu hankalaa
Arviot ruoan hävikistä koko elintarvikeketjussa vaihtelevat 25 – 50 % välillä. Kansainvälisten tutkimusten keskinäinen vertailu osoittautuikin lähes mahdottomaksi, koska eri hävikkitutkimuksissa on käytetty erilaisia tutkimusmenetelmiä tai erikokoisia otantoja. Tuloksia ja hävikkiarvoja on myös esitetty eri yksiköissä ja niihin on sisällytetty eri tutkimuksissa erilaisia elintarvikejätetyyppejä.
Tutkimusten mukaan 14 – 20 % hankituista elintarvikkeista päätyi kotitalouksissa hävikiksi. Koska ruoka aiheuttaa jopa kolmanneksen kotitalouksien ympäristökuormituksista, hävikin vähentäminen on kuluttajan kannalta tärkeä ja suhteellisen helppo ympäristöteko.
Ruokahävikin välttäminen on tärkeää kaikille alan toimijoille. Yhteistyöllä ja hyvillä käytännöillä hävikin minimointi on mahdollista. Kuluttajakäyttäytymisellä on myös suuri merkitys kokonaishävikkiin, ja hankkeessa onkin suunniteltu kansalaisviestintäkampanjaa aiheesta.
Laatuketjun ja elinkeinoelämän rahoittaman FOODSPILL-hankkeen muut osapuolet ovat Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja UniCafe sekä Pakkaustutkimus – PTR. Myös MTK:n asiantuntijat osallistuvat hankkeeseen. Lisäksi tietoja hankitaan ketjun useilta muilta osapuolilta mm. kauppaketjuilta sekä hotelli- ja ravintola-alalta.
