Harva suomalainen osaa olla kesämökillä toimettomana, vaan päivät kuluvat pihatöiden ja muiden pikkuaskareiden parissa. Kukkapenkkien kaunistamisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös mökkipihan puustoon, sillä vanhuuttaan lahoavat tai kasvaessaan laajenevat puut voivat tuottaa ongelmia. Mistä tietää, onko pihapuu laho? Ja mistä mökkiläinen saa apua, jos omat taidot eivät riitä puunkaatoon?
Suomalaiset ovat ahkeria mökkeilijöitä. Maassamme on yhteensä puolisen miljoonaa kesämökkiä. Mökkipihan kunnostus ja kukkamaiden ruopsutus ovat monelle olennainen osa kesän viettämistä. Ympäristössä voi kuitenkin olla tarvetta myös isommille töille, kuten esimerkiksi puiden kaatamiselle.
– Mökin ympäristössä olevat vanhat, lahonneet puut voivat olla kaatuessaan melkoinen turvallisuusriski. On järkevämpää kaataa puut pois ajoissa kuin odottaa niiden kaatuvan itsekseen, kertoo Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Erkki Eteläaho.
– Kuivunut, paljas puun latva tai runsas pihka voivat olla merkkejä siitä, että puu on lahonnut. Laho ei kuitenkaan aina näy päällepäin.
Saattaa myös olla, että hyväkuntoisistakin puista on haittaa. Esimerkiksi liian lähellä rakennuksia kasvava puu voi tuottaa vanhemmiten ikäviä yllätyksiä, kun se laajenee kasvaessaan sekä maanpinnan ala- että yläpuolella.
– Puun juuristo voi vahingoittaa rakennuksia tai tukkia salaojia. Tuuhea latvusto puolestaan saattaa varjostaa pihaa ikävästi ja tiputella kariketta katoille ja sadevesikouruihin.
Taitamattoman ei kannata ryhtyä puunkaatoon
Harava ja lapio pysyvät näppärästi lähes kenen tahansa käsissä, mutta monelle mökkiläiselle menee sormi suuhun, kun pitäisi tarttua esimerkiksi sahaan.
– Mökkiläiset ovat usein toisen polven kaupunkilaisia, joten metsä- ja pihatöihin on ymmärrettävästi tullut etäisyyttä, Eteläaho miettii.
Jos tarvittavia taitoja ei löydy, puiden kaataminen kannattaa suosiolla jättää ammattilaisten tehtäväksi, jotta ei urakoidessaan aiheuta suurempia kolhuja itselleen, muille tai rakennuksille. Mökkiläiset hakevatkin tänä päivänä puunkaatoapua usein paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä, joilta saa tarvittaessa käsiparin myös pilkkomaan kaadetut puut klapeiksi.
– Pienten risukoiden siistimiset voi hyvin hoitaa itsekin, mutta suosittelen, ettei yli kymmenmetrisiä puita ryhdytä kaatamaan omin avuin. Työturvallisuuden lisäksi on muitakin riskitekijöitä, kuten esimerkiksi lähellä olevat sähkölangat, joiden päälle puu voi kaatua, Eteläaho muistuttaa.
Kaadettujen tilalle uusia puita
Suomalaiset haluavat kuitenkin mökkipihalleen puustoa, ja usein kaadettujen puiden tilalle istutetaankin uusia puuntaimia. Taimien istuttaminen sujuu helposti omin käsin, vaikka istutuspuuhat olisivatkin aikaisemmin rajoittuneet kesäkukkien kanssa askarteluun.
– Mökkiläiset kyselevät yleensä perinteisiä suomalaisia puulajeja. Paljon pyydetään myös materiaalia esimerkiksi materiaalia kuusiaidan rakentamiseen. Joskus kysellään erikoisempiakin lajeja, Etelä-Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Erkki Eteläaho kertoo.
Faktaa:
– Erityisesti vanhat, lahot puut ovat turvallisuusriski, sillä ne saattavat kaatua itsekseen. Laho voi näkyä päällepäin, mutta sen voi myös todeta kasvukairan avulla.
– Lahopuiden lisäksi mökkipihoilta kaadetaan myös liian lähellä rakennuksia kasvavia puita, jotka ajan myötä levittäytyisivät liian laajalle alalle.
– Metsänhoitoyhdistysten palvelut ovat maksullisia. Palvelut voidaan laittaa kotitalousvähennyksiin.
– Yhdistykset toimivat ympäri Suomen, ja jokaiselta paikkakunnalta yleensä löytyy joku yhdistyksen edustaja. Paikallisten yhdistysten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.mhy.fi
