Viime kesänä muutimme omakotitalosta rivitaloon. Pari kolme kuukautta meni sisätiloja remontoidessa ennenkuin ehdimme paneutua surkeassa kunnossa olevaan terassiin ja sen edessä olevaan rinteeseen. Terassin lattia oli päällystetty vinksinvonksin olevilla erikokoisilla tiiliskivillä. Puinen aita oli paikkailtu ja tuettu ylimääräisillä laudoilla. Rinnettä kiersi kolmimetriset ratapölkyt. Unikot olivat valloittaneet koko kukkamaan.
Ensin tuli mieleen, että painavista ratapölkyistä voisi tehdä portaat sahaamalla ne kaikki kolmeen osaan. Portaiden alla olevan kestopuukehikon takia portaista tuli tukevat. Puuaidan tilalle oli ajatuksena laittaa Oriveden liuskeista muurikiveä. Kun aitaa oli rakennettu puolisen metrin korkuudelta, silmä sanoi, ettei tule hyvännäköistä. Piti saada paremmin talon seinään sointuvaa.
Ruduksen valikoimista löytyi punamustaa aitakiveä, mikä sopi erinomaisesti talon väriin. Tosin se oli päässyt loppumaan varastoista ja tehtaalta tulevaa erää piti odotella jonkin aikaa. Tuttu seppä teki piirustuksen mukaan portaiden yläpäähän takorautaportin.
Aitaan tarkoitetut rouvit liuskekivet laitettiin rinteeseen tukimuureiksi, jottei mullat valu alas nurmikolle. Rinteeseen on istutettu ikivihreitä hidaskasvuisia havuja. Siellä täällä on isohkoja laattakiviä ruukkuja varten. Muitakin kiviä rinteeseen on kerätty.
Terassin lattiaksi on laitettu Oriveden isoa liuskekiveä. Niiden väleihin tungettiin pihanurmipaakkuja. Terassi on eteläänpäin, joten kivien välejä pitää muistaa kastella. Eivätkä nuo rinteenkään kasvit ja kukatkaan pärjää ilman kastelua, kun täällä Suomen etelässä eletään aurinkoisen kesän toivossa.
