Puutarhassa kertyy helposti kompostiin sopivaa ainetta. Kompostoinnin onnistumiseenvaikuttaa kunnollisten välineiden lisäksi kompostoijan tieto ja taito sekäviitseliäisyys. Työtehoseuran kotitalousosastolla on viime vuosina vertailtulämpökompostoreita sekä erilaisia kompostin seosaineita.
Kompostoituminen vaati sopivaa lämpötilaa ja kosteutta sekä riittävääilmanvaihtoa. Kahdeksan eri kompostorin toimivuuskokeet osoittivat, että niidenlämpötiloissa on eroja. Korkeimmat lämpötilat mitattiin Biolanissa. Kahdessakompostorissa, Biokub ja Gröna Johanna, lämpötilat laskivat talvella jopapakkasen puolella. Kaikissa komposteissa kosteuspitoisuus pysyi kompostoitumisenkannalta sopivana ja ilmanvaihto oli riittävä paria poikkeusta lukuun ottamatta.Kompostorin talvitoimintaan vaikuttaa lämpöeristyksen lisäksi kompostoituvanmassan koostumus ja kertyvän jätteen määrä. Pienissä talouksissa jätettäkertyy usein niin vähän, ettei se riitä pitämään kompostia käynnissätalviaikana.
Pienkompostoreiden käyttöohjeet vaihtelivat välttävästä erittäin hyvään.Yleensä ne sisälsivät kompostoinnin perusohjeet, mutta eivät ohjeita kompostorinsijoituksesta, kypsyyden arvioinnista ja jälkikompostoinnista. Kompostoritpoikkesivat toisistaan myös hoidon suhteen. Useimmat toimivat tyydyttävästi ilmanerityistä valvontaa ja hoitoa, mutta Corrokomp vaatii toimiakseen säännöllistäsekoitusta ja suotoveden poistoa. Kompostori, josta voidaan poistaa yksi tai useampiseinä tai tyhjennysluukku on koko seinän korkuinen on helppo tyhjentää. Joskompostori tyhjennetään alaosasta, on työasento kumara.
Vertailussa olivat mukana Biokub lämpökompostori, Biolan pikakompostori 220,Bio-Teho lämpökompostori, Cipax lämpökompostori 250 l, Corrokompkuumakompostori, Eurokompostori, Gröna Johanna ja L&T Lahti lämpökompostori
Seosaineen annostelu tärkeää
Seosaineen tarkoituksena kompostissa on parantaa sen ilmavuutta, sitoa kosteutta jahajua sekä tuoda hiiltä pieneliöiden energianlähteeksi. Työtehoseuranvertailussa oli neljä kaupallista seosainetta ja kolme itse tehtyä(haravointijäte ja oksasilput). Kompostimassojen lämpötilojen perusteellaparhaiten toimivat kompostit, joissa oli käytetty seosaineena Vaponkompostikaveria, Bio-Life kuivikeainetta ja Biolanin komposti- ja huussikuiviketta.Taimettumiskokeiden perusteella ne olivat myös nopeimmin kompostoituneetkompostit.
Työtehoseuran vertailu osoitti, että seosaineen sopiva annostus on tärkeää.Seosaineita annosteltiin valmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Kompostitlämpenivät lukuun ottamatta Kekkilän kompostikuiviketta. Sen annostus osoittautuialuksi liian pieneksi ja kompostoitumisprosessi ei toiminut hyvin, vaikka annostustalisättiin. Seosainevertailussa lehdistä koostunut haravointijäte tiivistyikompostoinnin aikana. Sen sekaan olisi pitänyt sekoittaa karkeampaa materiaalia,kuten oksasilppua.
Kompostien kosteuspitoisuudet olivat suositusarvojen ylärajoilla, mutta niissä eihavaittu hapenpuutteesta johtuvia hajuhaittoja. Seosaineen tarve vaihtelee riippuenjätteen kosteudesta, mikä vaatii kompostoijalta kompostin tarkkailua. Aluksikompostiin on syytä laittaa ohjeen annostusta enemmän seosainetta, jottakompostimassaa kertyy ja komposti lämpiää nopeammin.
Pilkkomalla biojätteet pieneksi niiden maatuminen nopeutuu. Esimerkiksi lehtiensilppuaminen ruohonleikkurilla nopeuttaa prosessia huomattavasti. Säännöllinensekoitus noin kerran kuukaudessa edistää ja tasoittaa kompostoitumista.
Sopii tunnolliselle
Kompostoinnin aloitus kannattaa ajoittaa kevääseen tai syksyyn siten, ettäkompostoimisprosessi on käynnistynyt ja komposti lämmennyt ennen ilmojenjäähtymistä. Kompostoitumisaika riippuu kompostin hoidosta ja käytetynseosaineen karkeudesta. Hyvin toimiva komposti on puolikypsää 2–3 kuukaudenkuluessa. Kypsyäkseen komposti tarvitsee vielä 0,5–1 vuoden jälkikypsytyksen.Komposti voidaan siirtää jälkikypsymään omaan kasaan peiteltynä, sekoittaapuutarhakompostiin tai jättää kompostoriin. Tällöin uudelle jätteelletarvitaan toinen kompostori.
Jos kompostoriin lisätään talousjätettä, on siinä oltava jyrsijäsuojaus.Puutarhajätteen kompostointiin riittää lautakehikko tai joku muu vastaava.Markkinoilla on myös sisäkäyttöön tarkoitettu kompostori, jonka voi sijoittaaesimerkiksi varastoon ja autotalliin. Kompostorin voi valmistaa myös itse. Kompostorin koko mitoitetaan talouden koon ja syntyvän jätemäärän perusteella.Jos taloudessa kompostoidaan vain talousjätettä, riittää nelihenkiselleperheelle 200–300 litran kompostori.
Työtehoseuran kotitalousosastolla testataan parhaillaan kompostin kiihdytinaineita.Tutkimuksen tulokset valmistuvat kesään mennessä.
Lisätietoa:
Alkula, R,, Korhonen, A., Lybeck, T. & Roos, I. 2005. L&T COMPOMATE™-sisäkompostoreiden toimivuus ja sijoitus. Työtehoseuran kotitaloustiedote 5/2005(605). 4 s. 2,70 €
Korhonen, A. & Alkula, R. 2005. Kompostoreiden seosaineiden vertailu. Työtehoseurankotitaloustiedote 7/2005 (607). 6 s. 4,00 €
Korhonen, A., Alkula, R. Lyra, T., Roos, O. & Sillanpää, L. 2003. Ympärivuotiseenkäyttöön tarkoitettujen pienkompostoreiden toimivuus ja käyttöominaisuudet.Työtehoseuran julkaisuja 391. 93 s. 12 €
Korhonen, A. 2003. Pienkompostoreiden vertailututkimus – lämpökompostorit.Työtehoseuran kotitaloustiedote 6/2003 (586). 8 s. 5,00 €
Tiedotteita voi tilata Työtehoseurasta; sähköposti: tilaus@tts.fi, puhelin: (09)2904 1411/Sandqvist. Internet: www.tts.fi/tts/julkaisut/tilaus.htm. Tiedotteidenhintaan lisätään posti- ja käsittelykulut.
