Lähes 60-vuotta sitten keväällä 1944 Maatalousministeriön tuotanto-osasto julkaisi ja lähetti maatiloille tiedotteen n:o 34. Siinä annettiin ohjeita, miten lannoitteista ja kalkista saadaan suurin hyöty kesällä -44.Tavoitteena oli saada peltojen tuotto kasvukaudella niin suureksi, että se turvaisi leivän kansallemme. Näin kirjoittaa toimittaja ja neuvoja Pertti Mikkonen artikkelissaan.
Kalkin osalta viesti kuului: Kalkitus on tunnetusti erinomainen keino maan kasvukunnon parantamiseksi. Monissa tapauksissa sillä voitiin torjua fosforin puutetta viljelyksillä. Näillä ohjeilla pyrittiin 60-vuotta sitten nostamaan peltojen kasvukuntoa ja satotasoa.
Leivän niukkuudesta – jopa suoranaisesta puutteesta – tuotanto on vuosikymmenien kuluessa kasvanut osittain ylituotannoksi. Osa tämän päivän ”leivänpurijoista” ei tiedä leivän olleen kortilla sodan aikana, jolloin kansanhuoltojärjestelmä jakoi niukkuutta kansalaisille. Kansa oli kiitollinen jokaisesta leivän murusesta, jonka se sai syödäkseen. Nyt yltäkylläisyyden ja halpojen elintarvikkeiden aikakaudella ei aina osata arvostaa riittävästi elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuottajaa.
Muistan presidentti Paasikiven -40-luvun lopulla pitämästä tuotantokatsauksesta seuraavan toteamuksen: Teollisuustuotantomme on kasvanut voimakkaasti ja saavuttanut asetetut tavoitteet. Sen sijaan maataloustuotanto on vielä jäljessä asetetuista tavoitteista. Alkuaikoina oli ennakkoasenteita ja jopa väärää tietoa kalkin vaikutuksesta. Varsinkin vanhempien viljelijöiden keskuudessa yleinen toteamus oli ”kalkki tekee isän rikkaaksi mutta pojan köyhäksi”. Kalkin ajateltiin kuluttavan maan ravinteita ja siten köyhdyttävän maata.
Oli aika, jolloin kunnat olivat aktiivisia ja yhdessä neuvontajärjestöjen kanssa kampanjoivat viljavuustutkimusten ja kalkituksen edistämiseksi alueellaan. Kampanjoinnin tulokset olivat myönteisiä, saatiin tutkimustulokset pelloista ja tieto peltojen kasvukunnosta eli viljavuudesta. Tutkimustulosten perusteella voitiin kalkitus- ja lannoitustarpeet hoitaa kuntoon. Nykytekniikalla voidaan suorittaa viljavuuskarttojen antaman tiedon perusteella jopa ns. täsmäkalkitus.
EU:n aikakausi on mahdollistanut monenlaista viljelytoimintaa ja tuotantotasoa maassamme. Olisiko satotasoon ja tuotannon määriin ja laatuun pohjautuva tukijärjestelmä oikeudenmukaisempi. Palkittaisiin niitä yrittäjiä jotka investoivat ja pyrkivät riittävän korkeisiin sato- ja tuotostasoihin.Viime aikoina on ollut havaittavissa kotimaisen ruuan arvostuksen lisääntyminen. Puhtaus ja laatukysymykset nousevat entistä useammin arvostuksen perusteiksi. Suomalainen maataloustuotanto ja riittävä omavaraisuus elintarvikkeissa on turvattava. Kalkinkäytön näkymät tulevaisuudessa painottuvat alue- ja, ennen kaikkea, tilakohtaiselle tasolle. Niillä alueilla joilla tuotantoa laajennetaan ja tehostetaan myös kalkin käyttö lisääntyy.
Olen pyrkinyt pitämään kalkitusasian esillä mahdollisimman säännöllisesti. Itä-Suomessa ilmestyvä Agri Forum -lehti on useassa numerossaan kertonut asiantuntijoiden artikkelein, kalkin tuottajien, myyjien ja levittäjien viestein niistä palveluista, joita he tarjoavat alueensa viljelijöille.
