Uuden vuoden alkajaisiksi EU-puheenjohtajuuden haltuunsa ottava Kreikkatunnetaan hyvästä ja terveellisestä ruuastaan. Kreikkalaisen ruokavalionperuspilareita ovat oliiviöljy, kokojyväviljatuotteet, vihannekset,palkokasvit, hedelmät ja yrttimausteet. Kasviskulutus on peräti 1200 grammaa henkeä kohden päivässä, kun Suomessa se on 350 grammaa.
Ruokavaliota täydennetään lihalla ja kalalla. Maidon, maitotuotteiden ja alkoholin käyttö on kohtuullista. Runsas kasvikunnan tuotteiden ja oliiviöljyn käyttö tekee kreikkalaisesta ruokavaliosta terveellisen, sillä se sisältää paljon pehmeää,tyydyttymätöntä rasvaa ja suojaravintoaineita. EU-tuella on oliiviöljyn käyttöä edistetty mm. Suomessa. Tosiasiallisesti kotoinen kylmäpuristettu rypsiöljy on terveellisempää kuin oliiviöljy, sillä rypsiöljy sisältää omega-3-rasvahappoja, joita ei ole oliiviöljyssä lainkaan.
Aamu alkaa niukasti, illallisella nautiskellaan
Kreikkalaisen päivä käynnistyy niukalla aamiaisella, joka voi ollaesimerkiksi kahvia, leipää ja juustoa. Lounas on yleensä yksinkertaisempikuin päivällinen. Tavallisia lounasruokia ovat muun muassa moussaka(munakoisovuoka), suvláki (lihavarras), keftédes (lihapullat) sekätäytetyt vihannekset, joiden lisänä tarjotaan salaattia. Liharuuatsisältävät usein lammasta.
Päivällinen aloitetaan usein mezedeksien eli alkupalojen nauttimisella.Alkupaloina tarjotaan esimerkiksi viininlehtikääryleitä, pieniäjuustopiiraita, mereneläviä, salaattitahnoja tai kreikkalaista salaattia.Niiden kanssa voidaan nauttia pihkaista valkoviiniä retsinaa taianisviinaa eli oútzoa.
Jälkiruokana syödään usein hedelmiä tai juoksevan hunajan kanssatarjottavaa jogurttia. Kahvin kanssa voidaan nauttia esimerkiksifilo-taikinasta, hunajasta ja pähkinästä valmistettu leivonnainenbaklawás. Kakut, leivokset ja makeat vehnäleivät kuuluvat yleensäerikoistilaisuuksiin.
Kreikkalainen ruoka ei ole kovin voimakkaasti maustettua. Oman arominsaruuille antaa oliiviöljy, jota käytetään ruuanvalmistuksessa. Mausteinakäytetään muun muassa pippuria, valkosipulia, erilaisia yrttejä jasitruunaa.
Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma
Ruokailu ei ole kreikkalaiselle pelkkää vatsan täyttämistä, vaansosiaalinen tapahtuma, joka yhdistää perheen, suvun ja ystävät. Ruuastanautitaan kiirehtimättä, jolloin aikaa jää myös seurusteluun jarentoutumiseen.
Ennen siestaa nautittavan lounaan merkitys korostuu päivän rentouttavanakohokohtana ja työpäivän katkaisijana. Illalla nautittavalla päivälliselläkorostuvat sosiaalisuus ja kulinaristiset arvot. Yhteinen ateria juhlistaamyös perhejuhlia sekä kansallisia ja uskonnollisia merkkipäiviä.
Feta-nimeen yksinoikeus
Moni tuntee huomenna EU-puheenjohtajana aloittavan Kreikan lampaiden javuohien maana. Viimeksi nämä vuohet niittivät mainetta feta-juustonympärille nousseessa kohussa. Aikaisemmin tänä syksynä EU:n komissiopäätti, että fetajuustoa voi valmistaa ainoastaan Kreikassa ja sielläkinvain tietyissä osissa maata. Muilla jäsenmailla on viisi vuotta aikaanimetä valmistamansa fetajuusto uudelleen tai lopettaa sen tuotanto.Päätös ei miellyttänyt esimerkiksi tänään viimeistä päivääEU-puheenjohtajana olevaa Tanskaa, onhan feta-juusto yksi senmerkittävistä vientituotteista.
Kreikka on maatalousvaltainen maa, jonka bruttokansantuotteesta viidennestulee maataloudesta. Elinkeino työllistää 23 prosenttia työvoimasta elinoin 600 000 ihmistä. Kreikan tärkeimmät vientituotteet ovat tupakka,puuvilla, oliivit, oliiviöljy sekä appelsiinit.
Tilakoko pienempi kuin Suomessa
Kreikan niemimaa ja suurimpien saarien sisäosat eivät ole viljeltyjä.Pinta-alasta vain 44 prosenttia eli 5,5 miljoonaa hehtaaria onviljelyksessä. Keinokastelu on kreikkalaisilla maatiloilla välttämätöntä.Maatiloja Kreikassa on 821 000, ja niiden keskikoko on 4,5 hehtaaria,Tiloista vain murto-osan pinta-ala ylittää sata hehtaaria.Keskimääräisellä EU-tilalla on 18,5 hehtaareita ja Suomessa vastaava lukuoli viime vuonna noin 29 hehtaaria.
Vaikka Kreikka kylpee Välimeressä, maan kalanjalostusteollisuus ei olekovin merkittävää. Kalansaaliit kulutetaan pääasiassa kotimaanmarkkinoilla.
Kreikka on vuoristoinen niemimaa, jota reunustavat lukuisat saaret.Saarista suurin on Kreeta. Asukkaita Kreikassa on 10,5 miljoonaa jaasukastiheys on 78 henkeä neliökilometrillä (Suomi 15,1). Kreikanpääkaupunki on Ateena, missä asuu noin puolet kaikista maankaupunkilaisista. Valtiomuodoltaan tuore EU-puheenjohtaja on tasavalta.
Lisätietoja: Näin syödään EU-maissa, KTM:n tutkimuksia ja raportteja
