Kulutuksen laskusta huolimatta peruna on edelleen suomalaisen ruokavalionkulmakivi. Onhan kyseessä hyvänmakuinen ja edullinen elintarvike, jostasaa esimerkiksi kuituja ja C-vitamiinia. Tällä hetkellä suomalainen syövuodessa 60 kiloa perunoita, kun esimerkiksi ruotsalainen popsii perunoitavuodessa 80 kilon verran. Irlannissa kulutus on vuodessa 160 kiloa henkeäkohti.Helsingissä lokakuun 11. päivänä järjestetyssä ”Perunaa mukulasta muusiksi” -keskustelutilaisuudessa uskoi Suomen Kuluttajaliiton Elintarvikeasiantuntija RIITTA TAINIO perunan valoisaan tulevaisuuteen, vaikka haasteita riittää.
Perunan kulutuksen kannalta kriittisiä kuluttajaryhmiä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret, koulutetut naiset sekä lapset ja nuoret. Nuoret naiset ovat niitä,joiden mukana ruokamuoti- ja kulttuuri leviävät muualle Suomeen. Ongelmaperunan kannalta on se, että tämä ryhmä ei sitä liiemmin syö. Lasten januorten suosikkiruuat puolestaan ovat yhä enenevässä määrin sellaisia,että niiden kanssa ei enää syödä perunaa. Ruokailu välipalaistuu eli nuoripolvi söisi mieluiten esimerkiksi pitsaa ja hampurilaisia.
Monelle suomalaiselle uudet perunat ja silli ovat yksi kesänjuhlahetkistä. Tainion mukaan silli on kuitenkin uhanalainen ruokalaji.Kun silli katoaa lautasilta, mukana menee myös peruna.
Perunasanomaa sukupolvelta toiselle
Riitta Tainio muistutta, että jokainen sukupolvi on opetettava syömäänperunaa. Kyse ei ole mistään kampanjatuotteesta, vaan perunanmenekinedistämistä on tehtävä koko ajan. Perunan vahvuuksiin kuuluvatperinteikkyys, hyvä maku, edullisuus, muunneltavuus ja turvallisuus.Toisaalta nykyaikana sen valmistamiseen kuluvaa aikaa pidetään liianpitkänä.
Suomalaiset keräävät mielellään reseptejä ja seuraavat TV:nruuanvalmistusohjelmia. Perunareseptejä tulisi olla kuluttajienulottuvilla riittävän houkuttelevasti, jotta niitä myös kokeiltaisiin.Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija heittää perunaviestiä myös TV:nkokkiohjelmien tekijöille. Olisiko vihdoin aika alkaa kokata myösperunasta?
Kumiperunoiden muisto ei hälvene helposti
Monien suomalaisten huono kokemukset joukkoruokailuista karsivat perunatruokavaliosta. Kumiperunat eivät unohdu. Peruna on kuitenkinravintoarvoltaan ylivoimainen riisiin ja pastaan verrattuna. Se myöskestää lämpösäilytystä riisiä ja pastaa paremmin, Riitta Tainio kertoo.Siksi peruna soveltuu hyvin myös joukkoruokailuissa tarjottavaksi.
Yksi tapa parantaa erityisesti keitettyjen perunoiden laatua on tarjota nekuorineen. – Jokainen oppii kuorimaan perunan. Tainio kannustaaperuna-alaa myös panostamaan joukkoruokailussa tarjottavan kuoritunperunan tuotekehitykseen.
Teollisuus ja kauppa vastanneet haasteisiin
Riitta Tainio kiittelee elintarviketeollisuutta, joka on omallatoiminnallaan osaltaan turvannut perunan pysymisen kuluttajien lautasella.- Elintarviketeollisuus pitää yllä suomalaista ruokakulttuuriavalmistamalla edelleen perinteisiä perunaruokia kuten perunasalaattia tai-laatikkoa. Tainio kehottaa kuitenkin yhä lisäämään perunavalmisteiden japuolivalmisteiden tuotekehitystä, jotta perunan suosio säilyisi jakääntyisi nousuun.
Tainio kannustaa elintarviketeollisuutta hakemaan perinteisillesuomalaisille perunaruuille EU:n alkuperäsuojausta samaan tapaan kuin mitäon myönnetty esimerkiksi karjalanpiirakalle ja Lapin puikulalle.Alkuperäsuojauksen myötä luvassa olisi paljon EU-rahaa esimerkiksimenekinedistämiseen.
Elintarviketeollisuuden lisäksi myös kauppa on kuunnellut kuluttajantoiveita, tiskeissä on tarjolla laajat valikoimat erilaisiaperunavalmisteita. Tainio kertoo, että Kuluttajaliittoon tulleet rutinatkaupassa myytävistä perunoista loppuivat sen myötä, kun irtomyynti alkoi.Nyt jokainen voi valita perunansa itse. Monissa kaupoissa on tarjollaainakin kolmea eri lajiketta käyttötarkoituksen mukaan sekä mahdollisestivielä luomuperunaa.
