”Heinäkuun nimikkokasvit, loistojasmike ja kurjenpolvien perennasuku hehkuvatpihoilla keskikesällä. Loistojasmike on yksi kestävimmistä ja kauneimmistajasmikepensaista. Kurjenpolvia puolestaan löytyy nykyään yhä useammanpuutarharakentajan pihasuunnitelmasta. Syynä suosioon ovat luonnonkasveilletyypilliset ominaisuudet: hyvä leviämis- ja peittokyky, terveys jakestävyys.
Kuukauden kasvit valitsee Taimistoviljelijät ry. Jokaiselle kasvukaudenkuukaudelle toukokuusta syyskuuhun nimetään oma perenna tai perennasuku sekäpuuvartinen kasvi. Valinnalla halutaan nostaa esiin meillä hyvin kestäviä jakussakin kuussa ajankohtaisia kasveja.
Loistojasmike pärjää Lapissa asti
Runsaskukkainen loistojasmike ¤Tähtisilmä¤ (Philadelphus Lewisii-ryhmä) eivaadi kasvupaikaltaan paljon. Se pärjää vaatimattomissakin olosuhteissa jatalvehtii lumen suojassa Etelä-Lapissa saakka. Näyttävimmilleen pensaskuitenkin kasvaa aurinkoisella, ravinteikkaalla kasvupaikalla. Hyvissäolosuhteisessa koristeellisesta nuokkuvaoksaisesta loistojasmikkeestakehittyy tuuhea, 2-3 metriä korkea pensas. Kukinta alkaa jo kesäkuunlopussa. Kevyesti tuoksuvat kukat ovat puhtaan valkoisia ja viitisen senttiäleveitä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos on nimennyt loistojasmikkeenFinE-kasviksi. FinE-tavaramerkki voidaan myöntää eri puolilla Suomeajärjestetyissä kenttäkokeissa parhaiten menestyneille koriste- jahyötykasveille.
Kurjenpolvista suomalaisten suosikkeja
Kurjenpolvista on tulossa yksi suomalaisten suosikkikasvaista, eikä ihme.Nämä helppohoitoiset perennat talvehtivat hyvin ja kukkivat pitkään.Kurjenpolvet leviävät helposti eikä niitä tarvitse jakaa tai tukea. Lisäksikurjenpolvia on runsaasti erilaisia eri paikoille ja erilaisiintarkoituksiin.
Upeakukkaiset, isolehtiset kurjenpolvi-lajikkeet istutetaan tavallisestikukkaryhmiin. Ne viihtyvät parhaiten puolivarjossa, tuoreessa,keskiravinteisessa maassa. Kesä-heinäkuussa kukkivalla, 30-40 senttiäkorkealla idänkurjenpolvella (Geranium himalayense) on erityisen kauniitvioletinsiniset kukat. Violetti tarhakurjenpolvi (G. x magnificum) jasininen kyläkurjenpolvi (G. pratense) kukkivat heinä-elokuussa. Ne kasvavatyli puoli metriä korkeiksi. Heinäkuun alusta pitkälle myöhäissyksyynkukkivat muun muassa vaaleanpunakukkainen espanjankurjenpolvi (G. endressii)ja lähes metrin korkuinen, violetinpunakukkainen armeniankurjenpolvi (G.psilostemon).
Tiheimmät ja nopeimmin leviävät kurjenpolvet soveltuvat puiden ja pensaidenaluskasveiksi ja maanpeittäjiksi. Ne sietävät kuivuutta, ja viihtyvät sekävarjossa että auringossa. Aavistuksen mäntysuovalle tuoksuvatuoksukurjenpolven (G. macrorrhizum) kukkii punaisin tai valkoisin kukinkesä-heinäkuussa. Peittokurjenpolvi (G. x cantabrigiense) muistuttaaedellistä, mutta sen lehdistö on pienempi, tiheämpi ja kiiltävämpi kuintuoksukurjenpolvella.
Pienikokoiset kurjenpolvet kukoistavat aurinkoisella, kuivahkolla janiukkaravinteisella kasvupaikalla. Niitä voi käyttää muun muassakivikkoryhmissä tai maanpeitekasveina. Verikurjenpolvi (G. sanguineum)availee violetinpunaisia kukkiaan kesäkuusta elokuuhun. Sen muunnoksia ovatpuhtaanvalkoinen ¤Album¤ ja hennon vaaleanpunainen neidonkurjenpolvi. Myöskivikkokurjenpolvi (G. cinereum ¹Ballerina¹) kukkii kesäkuusta syksyyn. Senvaaleanpunaisia kukkia kirjovat tummanvioletit, verkkomaiset suonet.”
