Luomuruoka aiotaan EU:ssa pelkistää takaisin alkuperäisiin tuotantosääntöihin ja erottua selkeästi tavanomaisesta tuotannosta. Eri maissa kehitellyt poikkeukset luomusäännöistä lopetetaan ja kaikki pelaavat samoilla korteilla, sanoo komissio.
Luomun kulutus EU:ssa on nelinkertaistunut 10 vuodessa noin 20 miljardiin euroon vuosittain. Samaan aikaan alkutuotanto on vain kaksinkertaistunut, mikä on tarkoittanut tuontiluomun osuuden kasvua.
Kasvun lasketaan jatkuvan niin kulutuksessa kuin viljelyssäkin. Myös suomalainen luomutuotanto ja -kulutus ovat viime vuosina lähteneet vahvaan nousuun.
Koko tila luomuun
Euroopan komissio uudistaa parhaillaan EU:n luomulakia, joka määrittelee luomutuotannon ehdot unionin jäsenmaissa. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää luomun pelisääntöjä sekä vahvistaa kuluttajien luottamusta luomuun.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2017. Monille uusille toimintatavoille on kuitenkin varattu siirtymäaikaa vuoteen 2021 asti.
Eniten vaikutuksia Suomessa aiheuttavat kaksi vaatimusta: luomutilan kaiken tuotannon on oltava luomua ja kaiken kylvösiemenen ja kasvatukseen otettavien tuotantoeläinten poikasten tulee olla peräisin luomutuotannosta.
Jos maatilan pellot siis kasvatetaan luomuna, myös kotieläinten on oltava luomutuotannossa. Nyt useilla kotieläintiloilla kotieläimiä kasvatetaan tavanomaisesti ja peltojen satoa myydään luomuna muualle rehuksi tai ruuaksi. Sekatilat aiheuttavat komission mielestä sekaannusta ja valvontaongelmia.
Kotieläinten rehustusta tiukennetaan sataprosenttisesti luomuksi ja oman tilan rehun osuutta kasvatetaan.
Kirkkaasti ja kattavasti
Koordinaattori Linda Mauperon Euroopan komission maatalouden pääosastolta kertoi, että vaatimukset eivät ole uusia, vaan ne löytyvät jo nyt voimassa olevista säädöksistä. EU:n ensimmäiset luomusäännöt tulivat voimaan vuonna 1991.
Aikojen kuluessa niistä on sallittu kansallisia tai tiettyyn luomuvalvontajärjestelmään liittyviä poikkeuksia, joista on tullut tuotannon tapa ympäri Eurooppaa.
– Eri puolilla EU:ta on monenlaisia helpotuksia luomusääntöihin. Laatutaso ei ole yhtenäinen, eikä ruuantuottajia eri maissa kohdella yhdenvertaisesti. Lopputulos on se, ettei nykyinen lainsäädäntö ei luo kestävää pohjaa luomun kehitykselle, Mauperon sanoi.
Esimerkiksi hän otti luomulisäysaineiston, jonka jalostus ja tuotanto on monella tavoin lapsenkengissä. Komissio on kypsynyt katsomaan tilannetta vierestä, kun tavanomaisen siemenen ja kananpoikien ja muiden tuotantoeläinten oston sallivat poikkeussäännöt vesittävät lisäysaineiston markkinoiden kehittymistä.
Uudella lailla luomun alkuperäinen, yksinkertainen idea on tarkoitus kirkastaa ja viedä kattavasti läpi jäsenmaissa. Helpommin ymmärrettävät ja valvottavat säännöt, poikkeusluvat pois, kevyempi hallinnointi, komissio visioi.
Mauperon totesi, että luomulla on komission poliittinen tuki takanaan, koska luomutuotanto on ympäristöystävällistä ja luomun kysyntä lisääntyy markkinaehtoisesti.
– Parissakymmenessä vuodessa luomu on kasvanut pienestä niche-markkinasta tärkeäksi osaksi eurooppalaisia elintarvikemarkkinoita, hän kuvaili.
60 valvontajärjestelmää
EU:ssa on 60 erilaista luomumerkkiä tai muuta säännöstöä unionin ulkopuolelta tuodulle luomulle, osoitti komission taustaselvitys vuodelta 2013.
Moni järjestelmistä toimii käytännössä kaupallisesti, eli perii maksua merkin käytöstä ja yrittää voittaa markkinaosuutta. Mauperonin mukaan tämä voi joissain tapauksissa alentaa kynnystä hyväksyä tuote luomukategoriaan. Epämääräisyydestä halutaan nyt eroon.
Kuluttajien luottamuksen ylläpitäminen ja kasvattaminen on yksi uuden luomulain tavoitteista. Tuontiluomun tulee täyttää EU:n standardit ja luomuhuijaukset kitketään pois.
Tätä tavoitetta edistää lakiehdotuksen kohta, jossa kaikilta luomuketjun yrityksiltä edellytetään ympäristöstrategiaa ja omavalvontaohjelmaa. Vaatimus koskee myös jalostajia ja kauppaa, paitsi ei alle viisi henkeä työllistäviä mikroyrityksiä.
Suomen elintarvikevirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho pitää saavutusta Suomen voittona. Samaa periaatetta käytetään Suomen elintarvikevalvonnassa.
Kasvavan alan rahaa ja resursseja säästetään niiden tehokkaampaan valvontaan, jotka ovat aiemmin rikkoneet sääntöjä. Kaikkia ei enää käydä paikanpäällä valvomassa joka vuosi, vaan riskipaikoissa käydään useammin, muissa harvemmin.
– Kuluttajat eivät ole edes tienneet vuosittaisesta valvonnasta, joten se ei ole myyntiä edistävä tieto, Mauperon totesi.
Koko raaka-aineen ketjun valmiiksi tuotteeksi on jatkossa tapahduttava yhden auditointijärjestelmän sisällä. Tomaatti viljellään samoin säännöin kuin tomaattimurska valmistetaan, pakataan ja markkinoidaan. Tähän asti tuottajat ovat voineet käyttää eri organisaatioiden erilaisia sääntöjä ketjun eri vaiheissa.
Lisäksi nyt luodaan yhteiset säännöt siitä, miten tuotannossa havaittujen virheiden ilmetessä toimitaan. Aiemmin tällaisia ei ole EU-tasolla ollut.
Lisää tutkimusta ja viestintää
Vuoteen 2020 mennessä luomussa aiotaan viedä läpi kolme toimintaohjelmaa. Niiden teemat ovat kilpailukyky, viestintä ja julkiset ruokapalvelut.
Eurooppalaisen luomun kilpailukyky sakkaa osin siksi, että osa jäsenmaista ei sijoita julkista rahaa luomun kehittämiseen ja tutkimukseen. Nyt tämä muuttuu, Mauperon lupaa. Suomi on asiassa hieman etukenossa, kun luomututkimus potkaistiin tauon jälkeen käyntiin vuonna 2013 perustetussa Luomuinstituutissa ja maaliskuussa julkistettiin uusi kansallinen luomututkimusohjelma vuosiksi 2014 – 2018.
Viestintä- ja markkinointitukea on EU:sta luvassa kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen luomun taustoista ja ominaisuuksista. Luottamusta on tarkoitus lisätä myös jäljitettävyyttä parantamalla. Kulunvalvontaa tehostetaan kehittämällä sähköinen, unionin laajuinen tietokanta luomutuotteille. Samalla luomumarkkinoista kerätään lisää yhteismitallista tilastotietoa.
Julkisten ruokapalveluiden luomun käytölle nimetään tavoitteet ja -ohjeet. Siitä halutaan osa kaikkien koulujen, hoitolaitosten ja julkisten laitosten arkea.
Suomessa luomuviestiä aiotaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan yksinkertaistaa muun muassa jättämällä Suomen oma Aurinkomerkki historiaan. Jo nyt jokaisessa luomutuotteessa on oltava EU:n luomulehti, jota jatkossa tehdään tunnetummaksi.
Suomen puolta luomuasioissa pitää EU:ssa Luomuliiton edustaja, luomutuottaja Aira Sevón, joka valittiin helmikuussa luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän hallitukseen. (Ruokatieto – Laura Lounasheimo)
