Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja luonnonmarja-alan toimijoiden välisessä keskustelutilaisuudessa nousivat esille järjestetyn marjanpoiminnan pelisäännöt ja jokamiehenoikeuksien tulkinta. Suomalaiset keräävät vain pienen osan metsiemme marjasadosta, joten ulkomaisten poimijoiden apu on ollut erittäin tervetullutta. Ulkomailta Suomeen kutsuttujen marjanpoimijoiden ja paikallisten poimijoiden välillä on kuitenkin ollut joitain yhteentörmäyksiä, joten yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.
Suomen metsien marjasato voi vuosittain yltää 500–1000 miljoonaan kiloon, joten kyse on merkittävästä luonnonvarasta. Määrästä riittäisi sata kiloa metsämarjoja jokaiselle suomalaiselle. Ulkomaisia poimijoita vieraili Suomessa viime vuonna lähes 3900, joista runsaat 70 prosenttia tuli Thaimaasta. Ulkomaisten marjanpoimijoiden poimimista marjoista on huomattava hyöty viennille, mutta myös kotimaassa valtiolle arvonlisäveroina sekä marjoja jalostavalle teollisuudelle ja kaupalle työllisyysvaikutuksineen. Vuonna 2012 teollisuuden ostamista suomalaisista metsämarjoista 80 prosenttia oli ulkomaalaisten poimimia.
Joissakin tapauksissa järjestettyyn marjanpoimintaan on liittynyt ongelmia. Sellaisina on koettu ulkomaisten marjanpoimijoiden ilmaantuminen paikallisten asukkaiden tutuille marjamaille, ja myös yksittäisiä ongelmia on syntynyt esimerkiksi yksityisteiden käytöstä. Ristiriitojen ratkaisemiseksi on monilla alueilla muodostunut hyviä käytäntöjä, joita kannattaa viedä käytäntöön kaikkialla.
Vastuu sopuisasta marjastuksesta kuuluukin ennen kaikkea yrittäjille, joiden leivissä ulkomaalaiset poimijat työskentelevät. Pelisääntöjen on oltava kaikkien tiedossa ja niiden toteuttamiseen tulee toimijoiden sitoutua. Suurin osa metsämarja-alan yrityksistä järjestää jo nyt poimijoilleen koulutusta ja tarjoaa kunnon ohjeistuksia. Keskustelussa nostettiin kuitenkin tavoitteeksi, että opastavaa poimintaa jalkautetaan kaikkien niiden tietoon, jotka ulkomaalaiset marjanpomijat kutsuvat. Paikalla olleet toimijat lupasivat tiivistää yhteistyötä paremman ohjeistuksen laatimiseksi ja sen jalkauttamiseksi.
– Tilanteen valvominen edellyttää myös toimivaa palautejärjestelmää. Esimerkiksi Lapin liitolla on ollut käytössä palvelu – Lapin marjapuhelin, johon on voinut antaa marjanpoimintaan liittyvää palautetta. Samantapainen palvelujärjestelmä olisi hyvä ottaa käyttöön muissakin maakunnissa, ministeri Koskinen totesi.
