Saastuneiden maiden kunnostaminen massoja vaihtamalla on työlästä ja kallista. Tulevaisuudessa kasvit ja niiden kanssa yhteistyössä toimivat mikrobit ovat mukana puhdistustyössä. Luumäellä haapojen ja niiden mikrobien avulla poistetaan vanhan kyllästämöalueen maaperästä öljyä ja muita saasteita.
Kemikalisoitumisen villit vuosikymmenet erityisesti sotien jälkeen johtivat siihen, että maaperää käytettiin suruttomasti erilaisten haitallisten yhdisteiden kaatopaikkana. Monet ongelma-alueista ovat edelleen puhdistamatta, eikä työ ole helppoa tai halpaa.
Helsingin yliopiston mikrobiekologit ovat yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa käynnistäneet maaperän kunnostushankkeen, jossa käytetään haapoja ja niiden mikrobeja hyväksi. Suomessa ainutlaatuisen projektin kohteena on Lappeenrannan tuntumassa Luumäellä sijaitseva vanha Somerharjun kyllästämö. Kyllästämötoiminta loppui paikalla jo 1960-luvulla, mutta radan varressa sijaitsevaa aluetta on käytetty myös jätteen varastoinnissa.
– Maaperästä on löytynyt PAH- ja öljy-yhdisteitä. Myös pohjavesi on saastunut, kertoo mikrobiekologi Kim Yrjälä Helsingin yliopiston Biotieteiden laitokselta.
Pahiten saastunutta parin hehtaarin ydinaluetta valmistellaan parhaillaan kunnostusta varten. Paikalle istutetaan ensi vuonna suuri määrä metsä- ja hybridihaavan taimia, ja niiden vaikutusta alueen kemikaalipitoisuuksiin seurataan. Haapojen on todettu pystyvän puhdistamaan maaperää juurten pinnalla ja kasvin sisällä olevien bakteerien avulla.
– Metsäntutkimuslaitos on vuodesta 2009 tutkinut Läyliäisten Haapastensyrjässä, miten erilaiset haapakloonit selviytyvät dieselöljyllä saastutetussa maassa. Haavoista on Helsingin yliopistossa eristetty satoja juurten pinnalla ja kasveissa olevaa bakteerikantaa. Näistä valitaan parhaat kunnostamista varten soveltuvat, ja niitä voidaan käyttää hyväksi Somerharjun alueen kunnostamisessa , Yrjälä selostaa.
Yksi- ja monivuotisia ruohovartisia kasveja on aiemmin käytetty esimerkiksi hulevesien eli maaperään imeytymättömien vesien puhdistukseen erilaisissa kosteikkoratkaisuissa. Puuvartisten kasvien käyttö kunnostamisessa on kuitenkin Suomessa uutta.
– Päädyimme puihin, sillä ne kasvattavat ruohovartisiin kasveihin verrattuna runsaasti biomassaa. Puut myös ohjaavat maan vesivirtailua ja pystyvät vakauttamaan saastealuetta niin, ettei se leviä nykyistä laajemmalle.
Puiden käyttöä saastuneen maan kunnostuksessa on toteutettu Yhdysvalloissa jo 1990-luvulta lähtien. Viimeaikaiset kasvien ja mikrobien yhteistyötä koskevat löydökset ovat vauhdittaneet myös Euroopassa puiden käyttöä ympäristön parantamisessa. Vihreän ympäristöteknologian käyttö on osa tulevaisuutta, jossa kestävän kehityksen mukaiset menetelmät otetaan käytöön maailmanlaajuisesti.
