Suomalainen kataja pärjää vaikka millaiset talvet ja olosuhteet. Sen harmahtava värisävy sointuu hienosti ympäristöön, toisin kuin tuijien hieman muovilta sointuva kirkkaanvihreä.
Katajan arvo tunnetaan ja kasvia osataan arvostaa niin kansantarinoissa, lääketieteessä, tarvekalujen materiaalina kuin ruuanvalmistuksessakin. Monelle ei tule mieleen ostaa tavallista katajaa puutarhaan, taimitarhojen valikoimissa kun ovat ulkomailta tuodut, edulliset tuijat näyttävästi esillä. Sen sijaan monet laaka- ja sinikatajat sekä muut erikoismuodot ovat jo yleisiä.
Joillekin lienee yllätys, että muutama suomalainen taimitarha kasvattaa kotimaista alkuperää olevia katajia. Hongiston taimisto Koskella on yksi sellainen. Luonnosta ovat peräisin ensimmäiset pistokkaat, hienon muotoisista tai erikoisen värisistä kasveista. Niistä on kasvatettu emokasvit, joista vuorostaan otetaan pistokkaita myytäviä taimia varten. Taimet kasvavat pikkuhiljaa, katajahan on tunnetusti hidaskasvuinen. Hyvässä maassa sekin tosin kasvaa voimakkaammin ja kookkaaksi. Hongiston taimistolta saa jo ostaa kotimaista kantaa olevia katajia, eri muotoja ja värisävyjä.
Pari viikkoa sitten Perniön taimistolla käydessäni kuulin, että hekin kasvattavat omaa katajaa. Vanhan talon puutarhasta löytynyt, hyvin pylväsmäinen kataja on saamassa jälkeläisiä. Emokasvi on niin kapea, että se muistuttaa sypressiä. Perniön taimisto ei vielä myy katajan taimia, ja tällä hetkellä kasvattaa muutenkin kasveja vain omaan käyttöön. Taimisto tekee puutarhasuunnitelmia ja kaikki kasvatettavat kasvit päätyvät asiakkaiden puutarhoihin.
Katajan moniin muotoihin, väreihin ja käyttötapoihin – puhumattakaan sen kestävyydestä – on hyvä perehtyä ennen kuin sortuu ulkomaiseen halpaan!
