Sulkavaleangervo (Rodgersia pinnata) on kaunislehtinen perenna. Uudet lehdet aukeavat pronssinvivahteisina ja muuttuvat aikuistuessaan vihreiksi, missä pronssin sävy säilyy lehden kärjissä. Kukista viis, kun on tällaiset lehdet, kuka kukkia kaipaa!
Sulkavaleangervon lehdet komistavat kukkapenkkiä keväästä syksyyn, ja täydentävät mainiosti penkin muiden kukkien ohikiitävää loistoa. Jännittävä ruskea vivahde sointuu hienosti esimerkiksi siperianunikkojen (Papaver croceum) ja keisarinpikarililjojen (Fritillaria imperialis) oranssiin väriin. Keväällä maasta puskevan kiinanpionin (Paeonia lactiflora) ’Nippon Beauty’ versot toistavat sulkavaleangervon versojen sävyä ja loihtivat kukkapenkkiin jännittävän tunnelman.
On vain yksi mutta. Sulkavaleangervoa ei voi istuttaa mihin tahansa. Se puskee tarmokkaasti lehtiä maasta, mutta liian kuivalla kasvupaikalla niiden reunat pian käpristyvät. Kasvi tarvitseekin kosteana pysyvää, syvämultaista kasvupaikkaa! Varjoa ei tarvitse välttämättä olla, aurinkokin käy.
Siirto-operaation jälkeen sulkavaleangervo kasvaa kosteana pysyvän ojan pielessä, japaninlehtikuusen (Larix kaempferi) kevyessä varjossa. Sen vieressä kasvaa sini- ja valkokukkaista siperiankurjenmiekkaa (Iris sibirica) ja vaaleansinistä japaninkurjenmiekkaa (Iris ensata). Kaunis yhdistelmä varmasti sekin, tosin iirikset eivät ole vielä kukkineet. Onnistuneen väriyhdistelmän todistaminen jää tuleville vuosille.
