Pohjois-Suomen kesän pitkät päivät ja viileät yöt tarjoavat poikkeukselliset kasvuolosuhteet monille uusille viljelykasveille. Viime perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa on mahdollista saada yhtä suuri tai jopa suurempi ja laadukkaampi minttusato kuin Keski-Euroopassa.
Minttua väitöskirjaansa varten tutkineen Abbas Aflatunin työn perusteella löytyivät mintun kasvatukselle sopiva maan pH ja ravinnetasapaino, istutustiheys, sopiva kasvilaji ja lajike ja lisäysmenetelmä sekä oikea sadonkorjuuaika. Jotta minttua voidaan viljellä laaja-alaisesti ja taloudellisesti, lisätutkimusta tarvitaan muun muassa rikkaruohojen ja tuholaisten torjunta-aineiden käytöstä.
Monipuolinen kasvi
Minttujen haihtuvat öljyt ovat maailman suosituimpia ja eniten käytettyjä eteerisiä öljyjä. Minttukasveista käytetään tuoreita tai kuivattuja lehtiä sekä haihtuvaa öljyä teeaineena, mausteena ja lääketeollisuudessa. Japanin minttua viljellään öljyn sisältämän pääkomponentin mentolin vuoksi. Mentolia käytetään kosmetiikka-, makeis- ja lääketeollisuudessa ja muissa hygieniatuotteissa.
Minttulajeja ja niiden alalajeja on lukuisia, mutta maailmanlaajuisesti taloudellista merkitystä on kolmella lajilla: piparmintulla (Mentha x piperita L.), Japanin mintulla (Mentha Canadensis L.) ja vihermintulla (Mentha spicata). Väitöstutkimuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaalle soveltuu Japanin minttu viherminttua paremmin.
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Abbas Aflatunin väitöskirja The Yield and Essential Oil Content of Mint (Mentha ssp.) in Northern Ostrobothnia. Mintun sato ja haihtuvat öljyt Pohjois-Pohjanmaan olosuhteissa tarkastettiin Oulun yliopistossa 10. päivä kesäkuuta. Vastaväittäjänä toimi professori Olavi Junttila ja kustoksena professori Anja Hohtola. Väitöskirja kuuluu fysiologisen kasvitieteen alaan.
