Tästä kesästä tulee mahdollisesti hyvä hunajakesä. Kasvit ovat saaneetriittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas. Mehiläistenhunajaviikot ovat alkaneet. Viileä alkukesä antoi mehiläispesille aikaakeskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen.Mehiläishoitajat toivovatkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljänviikon ajaksi. Näin saataisiin tänä kesänä kunnolla suomalaista hunajaa.
Suomessa on noin 40 000 mehiläispesää. Tällä pesämäärällä tuotetaan 60prosenttia Suomessa syödystä hunajasta. Suomalainen kuluttaa hunajaakeskimäärin 500 grammaa vuodessa, kun EU-maissa kulutetaan keskimäärin 700grammaa. Kuluttajat suosivat lähialueella tuotettua hunajaa sen maunvuoksi.
Mehiläiset keräävät kukista mettä, josta ne valmistavat hunajan.Vastapalvelukseksi ne kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan elivarmistavat kasvin suvun jatkumisen. Mehiläispesän ympäristössä kehittyvätmaikeimmat ja suurimmat marjat, omenapuu antaa runsaan sadon ja kasviensiemenet kehittyvät ja itävät hyvin. Pesällinen mehiläisiä hyödyttääpölytyksen kautta lähiympäristöään hunajasadon arvoon verrattunamoninkertaisesti.
Eri kukkalajien yhdistelmä vaikuttaa hunajan makuun
Mehiläiset keräävät mettä muun muassa vadelman, puolukan, mustikan,mansikan ja lakan kukinnoista. Marjakasvien medessä maistuu kukinnostakehittyvän marjan maku. Kesän kukkien aromit säilyvät hunajassa. Makuaantavat kaikki mehiläispesän lähellä olevat 30-40 eri kukkalajinmesiraaka-aineet.
Hunajassa on aromia antavien aineiden lisäksi hiven- ja kivennäisaineita,entsyymeitä, flavonoideja, kasvihappoja ja jopa antibakteerisia ainesosia.
