Vaikka kuvien pihlajassa onkin runsaasti marjoja, havaintojeni mukaan niitä on tänä syksynä – ainakin täällä Hankoniemellä – vähemmän kuin vuosi sitten jopa niin, että monet pihlajat ammottavat tyhjyyttään. Tilhien ja pihlajanmarjojen kuvaussessio sai alkunsa toissapäivänä illansuussa, kun olimme kauppareissulla Tammisaaressa. Kaupungilla ajaessamme havaitsimme tilhiparven kaartelevan rakennusten yllä. Parvi laskeutui ison koivun latvaan, josta ne tekivät ”hyökkäyksiä” erään ostoskeskuksen pysäköintialueella oleviin pihlajiin. Autoja ja ihmisiä säikähtäessään linnut lähtivät parvena lentoon, mutta palasivat hetken kuluttua takaisin. Kuvattu 15.10.2013.
Hyvän sadon pihlajasta kelpaa tilhien herkutella
Lue myös
Kesän ihania pinkinsävyjä
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää
Omenankukat vuorossa kukkajuhlassa
Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille
Ruusukvitteni on kevään oranssi kukkija
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin he
Magnolia Vanha rouva
Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan ka
Scillansinistä
Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta.