lampi ja paviljonkiSoliseva puro ja kirkasvetinen lampi ovat monen puutarhaharrastajan unelma. Niin minunkin, mutta kantapään kautta olen joutunut oppimaan, ettei sen toteuttaminen olekaan yksinkertaista. Viihtyisä vesiaihe vaatii työtä ja huolenpitoa eikä hyvää saa ilmaiseksi.

Motiivini pihalammen rakentamiseen lähti siitä, että oma piha voisi korvata kesämökin, kun kolmen hehtaarin tontilla on riittävästi tilaa kaikkien puutarhaunelmien toteuttamiseen. Pihalammessa tulisi voida uida, mutta kalastelua en kaivannut. Koristekarppeja en kuitenkaan panisi pahakseni, mutta niiden aika ei ole vielä.

Ensimmäinen lammentekoyritys päättyi siihen, kun myyrät tulivat allaskumista läpi. Into lopahti ja lampi jäi pitkäksi aikaa vaille huolenpitoa. Nyt ollaan toisessa yrityksessä ja lampi on rakennettu aikaisempaa huolellisemmin. Pohjalla ovat asianmukaiset hiekoitukset, rakennuskangas, uusi allasmuovi ja sen päällä vielä suojana aiempi allaskumi.

Uusi lampi tehtiin aiempaa hieman pienemmäksi, mutta ympärysmittaa lammelle jäi silti 40 metriä. Syvyyttä reunoilla on metri ja keskellä kaksi. Vettä mahtuu noin 100 kuutioita eli 100 000 litraa. Mitä suurempi lampi, sitä helpompaa on veden kirkkaana pitäminen – näinhän opetetaan.

Alalammesta potkua vesikiertoon

Veden kiertoa varten oli jo aiemmin rakennettu kolme yläallasta, joihin pumpattiin lammesta vettä. Ylempi allas on noin 1,5 metriä lammen yläpuolella, keskimmäinen allas metrin ja alin allas vain muutamia senttejä korkeammalla kuin lammen pinta.

Ylimpiin altaisiin menee erilliset kolmen vartin eli 19 millimetrin putket, mutta ne ovat auttamatta liian pieniä puhdistavan virtauksen saamiseksi, vaikkakin ne voivat toimia koristeellisina suihkuina. Suihkut kuitenkin kuluttavat paljon vettä, sillä suuri osa suihkun vedestä häipyy tuulen mukana.

Näistä kokemuksista viisastuneena uusitun lammen alapuolelle kaivettiin pienempi lampi, jonka ympärysmitta on 20 metriä ja syvyys metrin, ja siihen mahtuu vajaa 20 kuutiota vettä. Korkeuseroa lampien pintojen välillä on kaksi metriä, joten kosken rakentamiselle oli hyvät edellytykset.

Alalampeen asennettiin suurin jokipumppu, mitä erikoisliikkeestä löytyi. Hailea S 25000 pumpun tuotto on 25 kuutiota tunnissa. Putkeksi otettiin silloin suurinta myynnissä ollutta muoviputkea, jonka halkaisija oli ulkomitaltaan 40 milliä ja sisämitaltaan 30 milliä ja matkaa yläaltaaseen oli vajaat 30 metriä.

Veden nostokorkeus yläaltaaseen on runsaat neljä metriä. Tuottokäyrän mukaan pumpun tulisi nostaa tähän korkeuteen 16–18 kuutiota, mutta putken vastustuksen vuoksi tuotto jäi 10–12 kuutioon tunnissa. Mutta silläkin saatiin jo kunnon puro aikaiseksi.

Pumpun teho on 620 wattia. Kun sähköstä joudun maksamaan siirtomaksuineen ja veroineen noin 12 senttiä kilowattitunnilta, pumpun aiheuttama sähkölasku on noin 1,80 euroa vuorokaudessa.

Monet konstit puhdistukseen

Pelkkä veden kierrättäminen ei riitä pitämään haitallisia mikrobeja poissa, vaikkakin kierto vesiputouksineen ja suihkuineen hapettaa vettä. Veden epäpuhtauksia tulee lisäksi poistaa mekaanisesti ja lammessa tulee pitää yllä biologista tasapainoa.

Harkittu kasvien istutus altaaseen voi olla yksi keino valikoimien kirjossa. Vesikasvit kuluttavat ravinteita vedestä ja tuottavat veteen happea ja siten auttavat veden kunnossa pysymisessä. Itsellä ei niistä kuitenkaan ole kokemusta, mutta tässä lehdessä on Aarno Kasvin seikkaperäinen artikkeli lampiin ja altaisiin soveltuvista ranta- ja vesikasveista.

Pelkkä veden kierrättäminen ei riitä pitämään haitallisia mikrobeja poissa

Vettä voidaan kirkastaa myös kemikaaleilla tai ultraviolettisäteilyn avulla. UV-säteilyn aallonpituus on lyhyttä, osin silmille näkymätöntä, ja se tuotetaan fluoresoivissa kaasunpurkauslampuissa. Voimakas valo tunkeutuu levän, bakteerin, viruksen solunseinämän läpi sekoittaen niiden DNA:n ja siten lisääntymiskyvyn. Vettä kierrätetään läpi UVC-laitteen, joka voi olla erillinen putkilo tai se voi olla integroituna suodattimeen.

Suodattimet toimivat sekä mekaanisesti että biologisesti, jolloin vesi kulkee ”suodatuskentän” läpi. ”Suodatuskenttä” voidaan toteuttaa monin tavoin. Se voi olla pakattuna teollisesti valmistettuun suodattimeen tai se voidaan toteuttaa maaperäkäsittelyllä kuten jäteveden puhdistuksessa, jossa käytetään hyväksi maaperään muodostuvaa mikrobimassaa. Jätevesi suotautuu huokoisen maa-aineksen läpi, jossa mikrobimassa käyttää jäteveden sisältämät ravinteet hyödykseen biologisesti.

Yksi altaissa käytetty versio ”suodatuskentästä” ovat allassubstraatit, joita levitetään altaan pohjalle soran tavoin. Ne muodostavat epäpuhtauksia hajottaville mikrobeille laajan ja huokoisen tartuntapinnan.

Puhdistettavaa vettä voidaan johtaa myös pajukimppujen läpi, jolloin pajujen pinnoille kiinnittyvä bakteeristo puhdistaa vettä. Vesialtaaseen heitettävien ohran olkipaalien pitäisi tehdä sama vaikutus, mutta ainakin Etelä-Suomesta on vaikea ohrapaaleja löytää.

Moni rakentelee itse hiekkasuodattimia. Olen nähnyt myös ratkaisun, jossa vesi johdetaan muovisten hiusrullien läpi. Näitä rullia oli kuution säiliö, jolloin ne muodostivat hyödyllisille bakteereille riittävän pinta-alan.

Harmaavesisuodatin lampikäyttöön

Itse turvauduin BioRami 300 -harmaavesipuhdistamoon. Keksijä Raimo Flinkin idean pohjalta Wavin-Labko valmistaa maahan upotettavaa muovisäiliötä, jossa harmaavesi johdetaan tekokangaskuidun palasilla täytettyjen säkkien läpi. Nämä tilkut luovat hyötymikrobeille otolliset olosuhteet ja riittävän suuren pinta-alan hajottaa haitallisia mikrobeja. Suuri ”maasuodatin” on siten saatu pakattua pieneen tilaan.

Harmaavesiratkaisussa BioRami 300:n vesimäärän maksimi on 300 litraa vuorokaudessa, joka riittää hyvin tiski- ja saunavesille. Lampiveden biologisen tasapainon ylläpitämisessä läpikulkeva vesimäärä saa olla enintään 300 litraa tunnissa. Jos virtaus on suurempi, hyödylliset mikrobit huuhtoutuvat tilkkujen pinnalta pois.

Tilkut luovat hyötymikrobeille otolliset olosuhteet ja riittävän suuren pinta-alan hajottaa haitallisia mikrobeja

Maahan upottamisen sijaan asetin BioRami-puhdistamon lämpimänä pidettävään varastorakennukseen. Se on pari metriä korkeammalla kuin allaspumppu, jolla nostetaan vesi puhdistamoon. Pumppuna on Nautilus 3000, jonka pumppausteho on 3000 litraa tunnissa. Vaikka nousua oli, todelliseksi vedenvirtaamaksi tuli 600 litraa tunnissa eli puolet liikaa. Ohjasin pumpun vedestä toiset puolet yläaltaaseen, jolloin sain säädettyä virtaaman puhdistamoon suosituksen mukaiseksi.

Aita ja rysä lehtien pysäyttäjänä

Lampi kerää tuulen tuomat lehdet tehokkaasti. Ne pysyvät jonkin aikaa pinnalla ennen uppoamistaan pohjaan. Silloin tulisi olla ahkerasti keräämässä haavilla lehtiä, mutta käytännössä saalis jää pieneen osaan lehtien kokonaismassasta, kun ei voi kaiken aikaa lammella päivystää.

Yritän ratkaista lehtien ja ruohon leikkuujätteen joutumisen lampeen aitaamalla sen. Aitatolpat rakensin ruostumattomasta putkesta. Aitaverkon valinta ei ollutkaan helppo, kun se ei saanut olla häiritsevän näkyvä. Ratkaisuna oli harmaa hyttysverkko, jota sain ostettua rullittain. Aita voidaan helposti kerätä talveksi pois, kun tolpat ovat irtoavia.

Syksyllä lehtiä kulkee tuulen mukana uskomattomia määriä. Toiveena on, että aita pysäyttää vaakatasossa kulkevan lehtimassan. Ylhäältä putoaviin lehtiin ei aitakaan auta, mutta niiden määrä on pieni. Voisiko aita estää keväällä sammakoita pääsemästä lampeen kutemaan?

Jo heinäkuussakin koivun lenninsiivellisiä siemeniä lentää miljoonittain ja verkkoaita pysäyttää niistä osan ja osa saadaan vangittua ylälammesta alalampeen laskevassa purossa hyttysverkosta tehdyllä ”rysällä”.

Aidan toinen tehtävä on estää pienten lasten horjahtaminen lampeen, sillä he mielellään leikkivät ison lammen ympärillä – pienet altaat ovatkin sallittuja leikkipaikkoja. Lapset muistavat paremmin kielletyn alueen, kun se on aidattu.