Uutisarkisto

Kolibrikukka (Strelitzia reginae) on ylväs ja komea kasvi. Suippojen lehtien keskeltä kohoaa oranssin ja sinisen kirjava, eksoottisen linnun päätä muistuttava kukka. Leikkokukkana kolibrikukka kestää vaikka kuinka kauan. Nuukahtamisen sijasta kukka kuivuu pystyyn, jolloin se on edelleen näyttävä. Kasvi on lievästi myrkyllinen. Kanarian saarten matkaajat ovat varmasti nähneet tätä kaunista kukkaa, mutta alunperin se on kotoisin

Herukan satokausi on käynnistymässä koko maassa. Puna- ja valkoherukoita onollut myynnissä jo jonkin aikaa. Nyt niiden seuraksi myyntipisteisiin ontulossa myös mustaherukka. Herukan pääsatokausi ajoittuu Hedelmän- jaMarjanviljelijäin liiton arvion mukaan elokuun puolivälin tienoille, ja satojatkuu aina syyskuun alkuun asti. Herukkasadosta odotetaan tänä vuonna keskinkertaista. Kesän kuivuus onvaivannut herukkaa jonkin verran, mutta syväjuurisena kasvina se on pystynytimemään

Omenoilla herkutellaan, mutta voi niillä koristellakin. Kauniit koristeomenapuut viimeistelevät pihan. Lisäksi ne ovat sopivan pieniä puita moneen sellaiseen tontin kulmaan, mihin suuremmat puut eivät mahdu. Uudet omakotitontit ovat usein sellaisia, että talon ja tontin rajan väliin jää vain muutama metri. Kapea tontin suikale jää turhan tylsäksi, jos siinä on vain nurmea talon seinän ja aidan

Valamonruusu (Rosa ¹Splendens¹) ei ole missään muualla yhtä suosittu kuinSuomessa. Sen nimi on johdettu ruotsinkielisestä sanasta ¹vallmoros¹, jotensillä ei ole mitään tekemistä Karjalassa sijaitsevan Valamon kanssa kutenusein luullaan. Lajikkeen alkuperä on hävinnyt historian hämäriin. Sekuitenkin tiedetään, että ruusua on kasvatettu Euroopassa kauan -Suomessakin ainakin 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Suomen eteläkärjessä valamonruusut avaavat ensimmäiset kukkansa kesäkuunpuolella, mutta

Koristeheinät ovat meistä useimmille vielä uusia tuttavuuksia. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Virossa ne ovat jo vallanneet paikkansa ja kuuluvat itsestään selvästi useaan puutarhaan. Keski-Euroopassa puutarha ei ole täydellinen ilman monivuotisiakoristeheiniä, jotka nyt tekevät tosissaan tuloaan myös suomalaisiinpuutarhoihin. Meillä on kasvatettu jo useita vuosikymmeniä viiruhelpiä(Phalaris arundinacea ¹Picta¹) sekä sini- ja karhunnataa (Festuca glauca, F.scoparia), mutta harva tuntee

Mansikan pääsato on jo kerätty, mutta kotimaista mansikkaa tulee olemaan tarjolla syyskuulle saakka. Satoa saadaan tämän kesän istutuksista, joissa on käytetty niin sanottuja satotaimia. Marjat tulevat olemaan hyvälaatuisia ja kookkaita. Vadelman pakastusaika on nyt käsillä. Luonnonvatukoista saatava marja on kuivuuden johdosta pientä, mutta viljelty vadelma on laadultaan hyvää. Sen satohuippu osuu elokuun alkupäiviin, joten kotipakastajan

Kesän seestyessä elokuuksi puutarhassa loistavat kuukauden nimikkokasvit, valkopajuangervo (Spiraea alba ’Allikko’) ja kissanmintut (Nepeta-suku). Parhaimmillaan puolitoistametriseksi kasvava valkopajuangervo on helppohoitoinen pensas, joka pärjää paitsi tavallisessa puutarhamaassa, myös kosteikossa. Kissanminttujen suvusta suosituimpia ovat pienet suloiset mirrinmintut, jotka jaksavat kukkia ja houkutella hyönteisiä luokseen pitkälle syksyyn. Valkopajuangervolla puutarha nopeasti reheväksi Tuuhea ja pystyoksainen valkopajuangervo kasvaa vauhdilla ja

Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla kääntynyt loppusuoralle. Kuuma ja kuiva sää kypsytti mansikan vauhdikkaasti. Kotipakastajien ja säilöjien kannattaa olla viimeistään nyt liikkeellä, muistuttaa toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. – Mansikoita on alkanut tulla nyt sadonajoitusviljelmiltä. Sadonajoitusmansikkaa on saatavana syyskuulle saakka, lupaa Voutilainen. – Vadelmat kypsyvät mansikoiden vähetessä. Ensimmäiset vadelmat ovat nyt kuluttajien saatavana,

Heinäkuulta elokuun lopulle saakka eletään todellista paprikoiden kultakautta. Tuoreita, monen värisiä vihannespaprikoita ja tulisuusasteeltaan erilaisia maustepaprikoita saadaan puhtaina ja mahdollisimman lähellä, kasvihuoneissa tuotettuina herkkuina. Kotimaiset Kasvikset ry on nimennyt heinäkuun viimeisen viikon 30 (24.-30.7.) paprikalle ja chilille. Paprika on monikäyttöinen vihannes, jota voi käyttää tuoreena tai eri tavoin kypsennettynä. Chiliryhmän ja muihin väkeviin paprikoihin kokkaajan

Mansikkaa tuoremarjaksi ja säilöntäänMansikkasato on Suonenjoen seudulla määrällisesti suurimmillaan kuluvan viikon aikana.Mansikat ovat kypsyneet helteisten säiden ansiosta vauhdikkaasti. Kasvukausi on antanut mansikoille hyvän aromin ja maukkauden, kertoo Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. – Lajikevalikoima on laajimmillaan. Honeyoe, Polkan, Jonsokin, Senga Senganan, Darslectin, Cavendiksen, Koronan, Kentin sekä Bountyn poiminta on täydessä käynnissä. – Uusista lajikkeista

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit järjestetään tänä vuonna 14. – 16. heinäkuuta, silloin mansikkasato on parhaimmillaan. Mansikkakarnevaalit ovat yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970, joten nyt Mansikkakarnevaalit järjestetään jo 36. kerran. Mansikkakarnevaalit ovat säilyttäneet ja vahvistaneet asemansa kaikenikäisten kohtauspaikkana. Paikkakunnan ihmisten lisäksi Mansikkakarnevaalit ovat alusta alkaen koonneet mansikanpoimijoita, lomavieraita, kesäasukkaita ja muita karnevaalivieraita ympäri Suomea

Kesäkodin puutarhanhoito on aivan erilaista kuin kaupunkikodissa. Siihen liittyvät kiinteästi huussin tyhjennys, kompostointi, grillaus ja sadeveden keruu pesuvedeksi. Kierrätys sujuu luonnollisesti maalaisjärkeä käyttämällä. Ulkomailla moni luulee, että meillä on kierrätysasiat hoidettu ennätyksellisen hyvin. Tosiasiassa mökkien läheisyydestä on joskus vaikea löytää kierrätyspisteitä ja roskalaatikkojen ympäristöt pursuavat lokkien silpomia muovikasseja. Kompostointi kannattaa jo siksi, että silloin jätepusseja