Uutisarkisto

Taimistoviljelijät ry:n nimeämät elokuun nimikkokasvit ovat peittopaju ja punahattu, molemmat viihtyvät aurinkoisella paikalla. Peittopaju ’Tuhkimo’ (Salix x aurora) on uusi rentoversoinen ja matala pensas, joka on kuitenkin jo osoittautunut niin kestäväksi, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on myöntänyt sille FinE-tunnuksen. Kaunopunahattu (Echinacea purpurea) on keskikesästä pitkälle syksyyn kukkiva perenna, joka tarvitsee lämpimän kasvupaikan. Vajaan metrin

Synnytyssairaaloissa neuvotaan äitejä kaalinlehden käyttöön imetyksen apuna. Nettien keskustelupalstoilla vaihdetaan mielipiteitä kaalireseptin hyvistä vaikutuksista rintojen pakkaantumisen ja rintatulehduksen hoidossa. Suomen kätilöliitto neuvoo estämään rintojen pakkaantumista viileillä kääreillä, mm. kaalinlehdellä. Babyidean sivuilla neuvotaan rintojen kylmähoitoa seuraavasti: – Kaalinlehdet jääkaappikylminä ja murskattuina, pyyhkeeseen käärityt pakastevihannespussit tai rahkakääreet rinnoilla auttavat turvotukseen ensi päivinä. Toimivat usein myös tukoksien sekä

– Heinäkuun alun viileiden säiden johdosta mansikat ovat kypsyneet hitaasti. Välillä on kuitenkin saatu aurinkoa ja lämpöä, jotka ovat antaneet mansikoille komean ulkonäön lisäksi hyvän aromin, toteaa toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. Voutilaisen mukaan lajikevalikoima on nyt laajimmillaan, sillä markkinoilla on yhtäaikaa Honeyoen, Polkan, Darselectin, Koronan, Kimberlyn ja Sonatan marjaa. – Lähiaikoina on

Heinäkuun 2009 nimikkokasvit ovat nukkeruusu ja ritarinkannukset. Molemmat kukkivat keskikesällä ja suosivat aurinkoista kasvupaikkaa. Pienimpiin ruusupensaisiin lukeutuva nukkeruusu sopii yhtä hyvin puistoihin kuin kotipihoille. Se on matala, terve ja helppohoitoinen. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kestävät paahdetta ja sadetta. Jaloritarinkannukset ovat perinteisiä perennoja, jotka tekevät kukkapenkistä huomion keskipisteen. Toista metriä korkeat kukinnot ovat täynnä sinisiä, valkoisia tai

Kotimainen mansikka kypsyy nyt vauhdilla, kun lämpötila on viikon päivät ollut yli hellerajan. Etelä-Suomessa on aletaan poimia jo pääsatoa. Suonenjoella pääsesonki alkaa ensi viikolla. – Varhaisimmat harsomarjat on Lounais-Suomesta ja etelärannikolta poimittu. Polkaa on kerätty harson alta ja jo avomaaltakin, toteaa toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Salo arvioi, että Vaasa-Lappeenranta –linjan pohjoispuolella ollaan

Suomessa talvehtineita koloradonkuoriaisia ei tiettävästiole. Suomen lähialueilla kuoriaisten esiintymät viime vuosina eivätole olleet erityisen suuria, joten suurta invaasioriskiä ei tällähetkellä näyttäisi olevan. Evira seuraa ilmavirtojen kehittymistäja kohdentaa tarkastuksia sen mukaan. Kansalaisten aktiivisuuskuoriaisten tarkkailussa ja havaintojen ilmoittamisessa ontärkeää, korostaa tarkastaja Esko Viikari Evirasta. Lähimmät pysyvät koloradonkuoriaisen esiintymisalueet ovatVenäjällä Laatokan etelä- ja itäpuolella. Aikuisina maahankaivautuneina talvehtineet koloradonkuoriaiset

Orvokki valittiin Suomen suosituimmaksi kesäkukaksi 22 % ääniosuudella. Seuraaviksisijoittuivat pelargonia 15 ja dahlia 12 prosentilla äänistä. Äänestys järjestettiinkesäkukkia myyvissä suomalaisissa puutarhamyymälöissä kesäkuun ensimmäiselläviikolla. Vaikka viikko oli kylmin ja sateisiin vuosikymmeniin, äänioikeuttaankäytti 18 700 kotipuutarhuria. Äänestyksen järjesti Berner Oy PuutarhanKesä-lannoitteen merkeissä. Orvokki on kiitollinen kesän kukkija. Ensimmäiset lajikkeet voidaan istuttaa ulos jovarhain keväällä, sillä ne sietävät

Valtaosalta hedelmiä ja kasviksia poistuvaterityisvaatimukset heinäkuun alussa. Kurkku on yksi niistätuotteista, joihin Euroopan komission uusi asetusmuutos vaikuttaa.Edelleen kurkun tulee täyttää tietyt vaatimukset, jos siitähalutaan ilmoittaa laatuluokka, kertoo ylitarkastaja Beata Meinander Evirasta. Meinander katsoo, että olemassa oleva tilanne ei kuluttajan kannalta juuri muutu.- Tähänkin saakka on saanut pitää käyriä kurkkuja kaupan, mutta kukaan ei ole halunnut

Suomalaisilla ei ole puutarhojensa suhteen ulkonäköpaineita. Tämä käy ilmiHusqvarnan huhtikuun lopulla julkistamasta tutkimuksesta. Sen mukaan yli 46prosenttia pohjoismaisista puutarhureista suhtautuu puutarhansa ulkonäköön jahoitoon rennosti. Huomattavasti huolehtivampia ovat esimerkiksi ranskalaisetpuutarhurit. Usein pinta-alaltaan suurin elementti puutarhassa on nurmikko. Joillekinnurmikko on puutarhan ylpeys, toisille välttämätön paha. Tasaisen vihreästänurmimatosta toki haaveilevat kaikki: niin kaupunkien urbaanipalstojen,omakotitalon puutarhakeitaiden kuin laajojen maaseutupihapiirienkin

Harva suomalainen osaa olla kesämökillä toimettomana, vaan päivät kuluvat pihatöiden ja muiden pikkuaskareiden parissa. Kukkapenkkien kaunistamisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös mökkipihan puustoon, sillä vanhuuttaan lahoavat tai kasvaessaan laajenevat puut voivat tuottaa ongelmia. Mistä tietää, onko pihapuu laho? Ja mistä mökkiläinen saa apua, jos omat taidot eivät riitä puunkaatoon? Suomalaiset ovat ahkeria mökkeilijöitä. Maassamme on