Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Suomen Lihavuustutkijat ry on myöntänyt vuoden 2003 PainonhallintapalkinnonKotimaiset Kasvikset ry:n ja Suomen Sydänliiton yhteiselle Kevennä kokousta-kampanjalle. Lihavuustutkijoiden mukaan kokoustarjoilun laadulla onmerkitystä terveydelle, sillä kokoukset ovat yleinen työskentelymuoto.Kokoustarjoilu koostuu kuitenkin useimmiten edelleen rasvaisistapasteijoista, piirakoista ja viinereistä. Kevennä kokousta -kampanjaesiteja nettisivut antavat vinkkejä kevyempään kokoustarjoiluun ja opastavatsuosimaan esimerkiksi kotipullaa, pullapohjaista marjapiirakkaa jakasvispitoisia voileipiä rasvaisten leivonnaisten sijaan. Lihavuustutkijoiden

Luomu-liiton Leppäkerttu-tunnus poistuu luomutuotteista. Merkkiä ei enäämyönnetä tulevana satokautena tuotetuille elintarvikkeille tai rehuilleosoitukseksi luonnonmukaisesta tuotantotavasta. Tunnus säilyy kuitenkinedelleen Luomu-liiton jäsenmerkkinä. – Päätös Leppäkerttu-merkistä luopumisesta ei ollut helppo, kertooLuomu-liiton toiminnanjohtaja ARJA PELTOMÄKI. Ratkaisuun kuitenkinpäädyttiin, sillä merkkiä käyttävien luomutuottajien määrä on viime vuosinavähentynyt. Tällä hetkellä Leppäkerttu-tunnus on käytössä noin 240luomutuottajalla. Leppäkerttu-merkki on tähän saakka voitu myöntää tuotteelle,

Puutarhakasvien jalostusta ei vihanneskasveilla tehdä kotimaisin voimin, vaan lajiketarjonnassa on turvauduttava ulkomaiseen apuun. Maamme lyhyt kasvukausikaan ei suo juurikaan mahdollisuuksia kotimaiselle siementuotannolle. Myös moderni kasvinjalostus käyttää työssään kalliita jalostustekniikoita, joihin ei meillä tai ylipäätään Pohjoismaissa ole ollut mahdollisuuksia panostaa riittävästi. Vihannessiemenkauppa, joka siis pitää sisällään sekä ns. tavallisen siemenen että luomusiemenkaupan, on myös markkinavolyymiltään suhteellisen

Satakunnasta?kampanjan aikana tehty kysely osoittaa, että yli 55 prosenttiasatakuntalaisista kuluttajista suosii elintarvikeostoksissaanmaakunnallisuutta. Hieman yli 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,että heihin ei maakunnallisuus vaikuta koskaan. Tulokset ilmenevätSatakunnan ammattikorkeakoulussa viime syksynä tehdystähaastattelututkimuksesta, jossa haastateltiin kaikkiaan 1265 henkilöä 31vähittäiskaupassa. -Tutkimuksen mukaan asenteissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, sillämaakunnan tuotteita on aina suosinut yli 50 prosenttia vastaajista, sanookampanjan

Kasvihuoneviljelyn Vuoden laatutuottajat ovat kasvihuonekurkun viljelyynerikoistunut Varpion Puutarha Oy ja Ylitalo Oy, joka tuottaa kukkiviaruukkukasveja. Kotimaiset Kasvikset ry:n keskiviikkona myöntämä tunnustusannetaan tuotteiden hyvän laadun ja yrityksen ansiokkaan toiminnan Veljekset HANNU ja TIMO VARPION omistamalla yrityksellä on kasvihuoneitasekä Orimattilassa että Lohjan Virkkalassa. Varpion Puutarhassa viljelläänkurkkua ympäri vuoden vajaan kahden hehtaarin pinta-alalla. Hannu Varpionmukaan huolellisella tuotannon seurannalla

Lähes 60-vuotta sitten keväällä 1944 Maatalousministeriön tuotanto-osasto julkaisi ja lähetti maatiloille tiedotteen n:o 34. Siinä annettiin ohjeita, miten lannoitteista ja kalkista saadaan suurin hyöty kesällä -44.Tavoitteena oli saada peltojen tuotto kasvukaudella niin suureksi, että se turvaisi leivän kansallemme. Näin kirjoittaa toimittaja ja neuvoja Pertti Mikkonen artikkelissaan. Kalkin osalta viesti kuului: Kalkitus on tunnetusti erinomainen keino

Tämän kevään tilannetta vaikeutttaa vielä viime kesän kuivuus. Maa on edelleen kuivaa, joten kasvit eivät saa roudan sulamisen jälkeenkään riittävästi vettä. Varsinkin viime kesänä istutetut taimet vaativat nyt tavallista enemmän huolenpitoa. Myös tavallisia lehtipensaita ja -puita on syytä varjella. Tärkeintä on suojata arat kasvit auringon paisteelta ja kuivilta kevättuulilta. Parhaiten suojaksi sopii perinteinen säkkikangas. Muitakin

Suomalaiset ovat opetelleet viimeisten vuosien aikana käyttämään tuoreita yrttejä. Tällä hetkellä me syömme kuitenkin vain 160 grammaa erilaisia yrttejä vuodessa henkeä kohti. Tutuimmat ovat edelleen tilli ja persilja. Suosituimmuusjärjestyksessä kolmannelle sijalle on noussut vauhdikkaasti basilika, jota on opittu käyttämään niin sellaisenaan leivän päällä kuin tomaatin kanssa salaateissa. Basilika maistuu yhä useammin myös yrttiöljyissä ja pestokastikkeissa.

Kasvikset ovat terveellisiä, mutta silti suomalainen syö päivittäinkeskimäärin vain 350 grammaa kasviksia, kun esimerkiksi espanjalainen syö700 grammaa ja kreikkalainen jopa 1200 grammaa päivässä. Mikä neuvoksi,että kasvikset löytäisivät tiensä myös suomalaisen lautaselle? Kouluissa ja työpaikoilla tarjolle maukasta kasvispitoista ruokaa,kokouksissa vaihdetaan pasteijat porkkanoihin ja kauppojen hevitiskithoukutteleviksi. Siinä joitain neuvoja Kotimaiset Kasvikset ry:nlaatupäälliköltä ERKKI RAUTIOLTA. Kaupan hevitiskillä ulkonäkö

Kädenvääntö EU:n elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:nsijoituspaikasta on viimein saamassa lopullisen päätöksen. STT:n saamientietojen mukaan Suomi ja Italia esittävät kahden viraston perustamista.Toinen virastoista tulee Helsinkiin ja toinen Italian Parmaan. Asiasta ovatneuvotelleet keskenään pääministeri PAAVO LIPPONEN (sd.) ja Italianpääministeri SILVIO BERLUSCONI. Helsinkiin on tarkoitus sijoittaa elintarviketurvallisuusvirasto. Italiassasijaitseva virasto keskittyisi puolestaan alueellisiin asioihin jaalkuperämerkintöjä koskevaan päätöksentekoon. Jo etukäteen on tarkistettu,

Juurilaho on ongelma Lounais-Suomessa ja syy on lähinnä olosuhteissa. Maat ovat tasaisia ja savisia. Talvella sataa välillä lunta ja välillä pellot peittyvät jäähän. Tänään paukkuu pakkanen ja ylihuomenna sataa vettä. Ainakaan yhtenäinen koko talven kestävä lumipeite ei ole yleinen. Metsälohkoilla lumitilanne on parempi ja siltä vaikuttaa myös juurilahon suhteen. Hyvän talvehtimisen edellytyksenä on, että kasvilla

Hedelmän- ja marjanviljelijät ovat huolissaan kasviensa talvehtimisesta. Tuntuu siltä, että huoleen on aihettakin. Syyskesä oli kuiva ja ennätyslämmin syyskuun puoleen väliin asti. Viikon sisällä ilma muuttui kylmäksi ja paikoin oli koviakin pakkasia. Lokakuun puolen välin jälkeen mitattiin jopa – 20- -25 C lämpötiloja. Yleisesti lehdet jäätyivät puihin ja pensaisiin ja saattoivat riippua niissä vielä vuoden